0-0

Henkilökuva: Juha-Pekka Haataja on tutkinut maalivahtien heikkouksia

Juha-Pekka Haataja

Yli 700 liigaottelua pelannut Juha-Pekka Haataja palasi täksi kaudeksi IFK:hon yksivuotisella sopimuksella. Kokenut ja määrätietoinen hyökkääjä on kuulunut alkukauden aikana kaukalossa IFK:n johtaviin pelaajiin. Maalintekijä tavoittelee tällä kaudella jo neljättä Suomen mestaruuttaan.

Oulussa vuonna 1982 syntynyt ja Kärpissä kiekko-oppinsa saanut Haataja haaveili jo nuorena poikana Kärppien edustusjoukkueessa pelaamisesta. B-nuorten Suomen mestaruuden voittanut ”Hade” tajusi viimeistään A-junioreissa pelatessaan, että jääkiekosta saattaisi tulla hänelle jonain päivänä ammatti.

Haatajan liigadebyytti ja unelma Kärppien edustusjoukkueessa pelaamisesta toteutui 16 vuotta sitten Hakametsän jäähallissa. Lokakuun alussa vuonna 2001 pelattu vierasottelu Tampereen Ilvestä vastaan on jäänyt todella hyvin 34-vuotiaan Haatajan mieleen.

– Pääsin seitsemän minuutin kohdalla ensimmäisen kerran jäälle ja onnistuin tekemään maalin heti ensimmäisellä kosketuksella. Minun lisäksi Janne Pesonen pelasi silloin ensimmäisen liigaottelunsa. Pelasimme samassa ketjussa ja myös Pesonen teki maalin. Voitimme ottelun 3-2, joten sen muistaa siksi niin hyvin, Haataja muistelee.

Haatajan rooli kaukalossa on muuttunut jonkin verran vuosien varrella. Nykyään hän elää maaleista, mutta vielä ensimmäisten liigakausiensa aikana hän pyrki välttämään virheitä. Pelaaminen oli tyypillisen varovaista pelipaikkaa tavoittelevalle tulokkaalle. Peliaikaa irtosi ensimmäisten liigakausien aikana lähinnä Kärppien nelosketjussa, joka toimi silloin ”juniorikenttänä”.

Haataja pelasi Kärpissä kaudet 2002-06. Kärpät voitti kaksi peräkkäistä Suomen mestaruutta kausina 2003-04 ja 2004-05. Haataja oli mukana voittamassa molempia mestaruuksia, minkä lisäksi palkintokaappiin kertyi SM-hopeaa sekä SM-pronssia.

– Kärpissä oli jo silloin 2000-luvun alussa hyviä pelimiehiä. Puhumattakaan siitä, kun mentiin pari vuotta eteenpäin. Kärpissä vietetyt kaudet kasvattivat minusta jääkiekkoilijan. Siellä oli kovat kentät edessä. Nuorena pelaajana sain aika paljon oppia kokeneemmilta pelaajilta, Haataja myöntää.

Menestys Kärpissä ja kasvaneet pistemäärät herättivät lopulta Rauman Lukon kiinnostuksen. Haataja tarttui Lukon antamaan mahdollisuuteen ja raumalaisseurassa hän pääsi entistä kiekollisempaan rooliin. Se tuotti tulosta heti ensimmäisenä Lukko-vuotena, kun Haataja sijoittui kaudella 2006-07 runkosarjan pistepörssissä kolmanneksi tehopisteillä 27+32.

Haatajan laukaus on kehittynyt harjoittelemalla ja opiskelemalla

Haataja on rutinoitunut hyökkääjä, joka rakastaa maalien tekemistä. Hän on onnistunut tekemään viitenä liigakautena vähintään 20 maalia. Maalipaikat todella hyvin tunnistavan hyökkääjän ehdottomaksi vahvuudeksi voidaan nimetä painava laukaus, joka lähtee vaikeastakin asennosta terävästi. Haataja sanoo kehittäneensä laukaustaan jo pikkupojasta asti.

– Pelasimme nuorempana joka päivä pihalla. Kesällä kiekko vaihtui tennispalloon, jota hakattiin autotallin seinään. Vaikka harjoittelin laukaustani yksin vanerilta niin aina oli joku maalissa. Toistojen kautta se laukaus on sitten kehittynyt, Haataja kertoo.

Ammattilaisvuosien varrella Haataja kertoo alkaneensa tutkia tilastoja. Yli 700 liigaottelua pelannut Haataja on tehnyt urallaan yli 200 liigamaalia. Korkeat maalimäärät eivät todellakaan ole pelkkää sattumaa. Haataja on tehnyt laukauksensa ja maalimääriensä parantamiseksi myös hurjan määrän kotiläksyjä.

– Olen jonkin verran tutkinut, että mistä ja miten maalit yleisesti syntyvät jokaisessa sarjassa. Laukauksen tulisi lähteä mahdollisimman nopeasti suoraan syötöstä. Tilastojen mukaan maali syntyy keskimäärin 0,6 sekunnissa. Ensimmäisten vuosien jälkeen aloin tuntea maalivahdit parempin ja tutkin samalla jokaisen maalivahdin heikkouksia. Pienistä jutuista rakentuu lopulta iso kokonaisuus, Haataja paljastaa.

Suomen mestaruus IFK:ssa 2011: ”Joka jätkä pelasi huipputasolla”

Kolmen Lukossa pelatun kauden jälkeen Haataja teki sopimuksen IFK:n kanssa ja pelasi IFK:ssa kaudet 2009-11. Ensimmäisellä kaudella Haataja teki runkosarjassa 38 tehopistettä ja lukeutui IFK:n tärkeimpiin pelaajiin. Pistetehtailu jatkui myös pudotuspeleissä. IFK:n tie katkesi kaudella 2009-10 puolivälierissä, kun HPK eteni välieriin.

– Se hävitty HPK-ottelusarja jätti todella paljon nälkää seuraavalle kaudelle. Kesän aikana joukkueemme vahvistui vielä parilla pelaajalla, Haataja muistelee.

Seuraavalla kaudella IFK ei jättänyt mitään sijaa selittelyille. Pysäyttäjää ei löytynyt, kun perinteikäs helsinkiläisseura marssi tyylikkäällä tavalla seurahistoriansa seitsemänteen liigamestaruuteen. Haatajan mukaan isoin tekijä mestaruuden kannalta oli se, että Kari Jalosen luotsaama joukkue oli hyvin roolitettu. Joukkueessa oli selkeitä johtajia, kun IFK:ssa pelasi Toni Söderholmin, Ville Peltosen ja Kimmo Kuhdan kaltaisia kokeneita pelaajia.

– Kun pudotuspelit alkoivat niin joka jätkä pelasi huipputasolla. Joukkueessa ei ollut alisuorittajia – päinvastoin. Taustalta nousi esiin uusia vastuunkantajia. Robert Nyholm, Siim Liivik ja Eetu Pöysti tekivät monta tärkeätä playoff-maalia. Meillä oli paljon hyviä jätkiä myös kokoonpanon ulkopuolella, Haataja kertoo.

Puolivälierissä kaatui paikallisvastustaja Jokerit 4-3 voitoin. IFK oli ottelusarjassa 2-0- ja 3-2 tappiolla, mutta onnistui nousemaan välieriin. Jokereiden selättämisen jälkeen IFK:lle ei löytynyt pysäyttäjää. Välierissä IFK kuritti Rauman Lukkoa 4-1 voitoin, minkä jälkeen Espoon Blues taipui finaaleissa suoraan neljässä ottelussa. Haataja kuului jälleen IFK:n johtaviin pelaajiin ja teki 14 pudotuspeliottelussa 16 tehopistettä. Tuolla pistesaldolla Haataja voitti myös pudotuspelien pistepörssin.

– Moni muukin on sanonut, että viimeistään sen Jokeri-sarjan jälkeen olisi saanut olla aika kova jengi vastassa, että olisi meidät pystynyt voittamaan. Sen puolivälieräsarjan voittaminen oli viimeinen sysäys kohti mestaruutta. Kun onnistuimme kääntämään sen ottelusarjan ja vastassa oli vielä Jokerit niin tuntui, että kaikki asettuivat meidän taakse. Lumipallo vyöryi vastustamattomasti voittoon, Haataja sanoo.

Pelivuodet KHL:ssä ja SHL:ssä: ”Olihan sieltä kuullut kaikenlaisia juttuja”

Kahden IFK:ssa vietetyn kauden jälkeen Haataja palasi takaisin Kärppiin, jossa hyökkääjä pelasi kaudet 2011-2013. Jälkimmäisellä kaudella Haataja voitti runkosarjan pistepörssin tehopisteillä 28+31=59. Henkilökohtaiset peliesitykset liigajäillä toivat kutsun myös vuonna 2013 pelattuun MM-turnaukseen.

Seuraavaksi kaudeksi tie vei KHL-seura Atlant Mytishchiin, jossa hän pelasi kaudella 2013-14 yhteensä 42 ottelua. Kokemus oli Haatajan mukaan vähintään mielenkiintoinen.

– Sinne tuli lähdettyä sellaisella asenteella, että en odottanut mitään. Olihan sieltä kuullut kaikenlaisia juttuja. Tutuilta lääkäreiltä tuli etukäteen ohjeita, ettei kannata koskea pillereihin, jos ei tiedä mitä niissä on. Suomalaispelaajista Janne Niskala oli kanssani samaan aikaan Atlantissa ja hän oli pelannut jo pidempään seurassa. Niskala auttoi minua paljon ja kertoi miten kulttuuri Venäjällä toimii, Haataja kertoo.

– Kunnioitin heidän kulttuuria, vaikka en sitä välttämättä aina ymmärtänyt tai hyväksynyt. Venäjällä pelatessa saa todella nopeasti pään jumiin, jos alkaa miettimään, että ”miksi näin”. Paljon luvattiin asioita, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet. Jos ei ihan päivittäin niin ainakin viikoittain tuli asioita, joissa oltiin vähän sormi suussa. Venäjällä kun ei englantia juurikaan puhuttu, Haataja pohtii.

Haasteista huolimatta kokemus oli Haatajalle hieno.

– Kun sinne lähti avoimin mielin ja kunnioitti kulttuuria niin hyvin siellä suomalaisenakin pärjäsi, Haataja sanoo.

Ura KHL:ssä jäi Haatajan osalta yhden kauden mittaiseksi. Seuraavaksi kaudeksi hän palasi takaisin liigajäille ja pelasi kasvattajaseurassaan Kärpissä. Oulusta matka jatkui Ruotsin pääsarjaan, jossa Haatajalle kertyi 20 SHL-ottelua MoDon paidassa.

– MoDossa kaikki hoidettiin viimeisen päälle. Fasiliteetit olivat maailmanluokkaa ja joukkueella oli esimerkiksi oma lentokone. Arki oli ammattimaista eikä pelaajien tarvinnut keskittyä mihinkään muuhun kuin pelaamiseen, Haataja kertoo.

– Ruotsalaiset ovat luonteeltaan todella ystävällisiä ja positiivisia. Ehkä suurin shokki oli se, että jos hävisimme matsin niin se positiivisuus pysyi pinnassa tappiopelin jälkeenkin. Kun Suomessa ollaan tappion jälkeen allapäin niin mietin, että ovatko nämä jätkät edes tosissaan, vaikka se kuului heidän kulttuuriin. Kyllä siihen sitten pikkuhiljaa oppi.

Kemiat kohtasivat tsekkihyökkääjän kanssa: ”Hän osasi löytää kiekon lapaani”

Haatajalla tulee lokakuun lopussa ikämittariin 35 vuotta. Nuoresta ja kiltistä Kärppä-juniorista on kasvanut pelivuosien aikana kokenut ammattilaispelaaja, joka on voittanut urallaan kolme Suomen mestaruutta sekä pelannut 48 A-maaottelua. Jokaisen jääkiekkoilijan uran varrelle mahtuu henkilöitä, jotka ovat auttaneet pelaajaa eteenpäin. Niin myös Haatajan.

– Kari Heikkilä nosti minut Kärpissä liigarinkiin ja antoi mahdollisuuden. Lukossa Mika Toivola halusi minut isoon rooliin. Vaikka alku oli tahmea ja siinä olisi hätäisempi laittanut minut kokoonpanosta ulos niin Toivola oli kärsivällinen ja homma lähti siitä rullaamaan. Vaikea sanoa mitä olisi tapahtunut, jos hän ei olisi antanut luottoa, Haataja pohtii.

Eniten tunnustusta Haataja antaa valmentajalle, jonka johdolla hän on voittanut kaikki kolme Suomen mestaruuttaan.

– Valmentajista tärkeimpänä pidän Kari Jalosta. Hän on vaativa valmentaja, joka osaa puristaa oikeissa paikoissa ja luottaa pelaajiin. Jalonen osaa ohjata pelaajia ammattimaisempaan suuntaan. Hän on valmentaja ja opettaja, joka on näyttänyt ja kertonut kokemuksella mitä kannattaa tehdä, ja mitä kannattaa välttää, Haataja pohtii.

Haatajan joukkuetovereina on pelannut vuosien varrella useampia huippupelaajia. Kaksi nimeä nousee kuitenkin muiden yläpuolelle.

– Pekka Saarenheimon kanssa kemiat kohtasivat. Myös hän lähti Lukkoon Oulusta ja on minun kanssa samaa ikäluokkaa. Olemme kolunneet kaikki juniorivuodet samassa kentässä.

– Ehkä paras kemia kaikista ketjukavereista on ollut Kärpissä pelanneella Ivan Humlilla. Hänen vahvuuksia olivat todella hyvä syöttötaito, maltti ja rauhallisuus. Pystyin keskittymään vain ja ainoastaan maalintekoon hänen rinnallaan. Ajattelimme pelistä samalla tavalla ja oma roolini oli hänen rinnalla selkein. Hän osasi löytää kiekon lapaani ja tulosta syntyi, Haataja kehuu.

Ensimmäinen ulkoilmaottelu Olympiastadionilla ei ole unohtunut: ”Sitä muistellaan yhä”

IFK juhlistaa tällä kaudella 120-vuotista seurahistoriaansa. Juhlaotteluna toimii 5. joulukuuta Kaisaniemen puistossa pelattava ulkoilmaottelu, jossa IFK kohtaa Kärpät. Kaisaniemeen rakennettavalle kiekkoareenalle odotetaan 18 000 katsojaa, joten tunnelma tulee olemaan enemmän kuin kohdillaan.

Haataja on saanut jo tässä vaiheessa runsaasti lippukyselyitä perheenjäsenien lisäksi myös oululaisilta kavereilta.

– Katsomossa on varmasti paljon tuttuja myös pohjoisesta, joten totta kai se sytyttää. Kaisaniemi on minulle pelipaikkana uusi. Siitä tulee varmasti hyvä ja mielenkiintoinen tapahtuma. Ei sitä peliä vielä mieti, mutta varmasti otteluviikolla alkaa ajatukset siirtymään h-hetkeen, Haataja sanoo.

Haataja on pelannut kahdesti aikaisemmin ulkoilmaotteluita IFK-paidassa. Ensimmäinen ulkoilmaottelu oli vuonna 2011 Jokereita vastaan pelattu Talviklassikko. IFK voitti ottelun yli 36 000 katsojan edessä lukemin 4-3 ja Haataja saalisti ottelussa kolme syöttöpistettä. Kokemus oli unohtumaton.

– Se oli todella jännä viikko kaikin puolin. Ei sitä peliä juurikaan ajatellut viikkoa aikaisemmin. Otteluviikolla alkoi jännittämään, kun ei osannut kuvitella kuinka hieno tapahtuma siitä tulisi, Haataja sanoo.

Alkulämmittelyiden aikana pelaajia häiritsi hento lumisade sekä tahmea tekojää. Olosuhteet arveluttivat ennen ottelun alkua.

– Kävimme jäälämmön jälkeen kopissa. Kun tulimme stadikalle ja peli alkoi, niin oli aivan ihannekeli pelata. Saimme otteluun loistavan startin ja teimme maalin heti ensimmäisessä vaihdossa. Voitto oli erittäin iso asia meidän joukkueelle ja kannattajille. Kyllä sitä ottelua aina välillä vieläkin muistellaan, Haataja hehkuttaa.

Maalin tekeminen 36 000 katsojan edessä Olympiastadionilla ei ole ihan jokapäiväinen juttu jääkiekoillijalle. Tunnelma katsomossa sekä fiilis kentällä olivat ainutlaatuisia.

– Kun teimme maalin niin se ei ollut samanlainen kohahdus kuin jäähallissa vaan paljon tasaisempi. Se oli ehkä vaimeampi, mutta silti voimakkaampi. Aivan kuin vyöry olisi tullut katsomosta kentälle, Haataja fiilistelee.

Maajoukkue ei enää tavoitteena

Haataja on pelannut urallaan 38 A-maaottelua ja oli mukana vuonna 2013 pelatuissa MM-kisoissa. IFK:n päävalmentaja Ari-Pekka Selin toimi silloin Leijonien valmennusryhmässä.

– Kotikisoissa oli hienoa olla mukana. En ole miettinyt maajoukkuetta viime vuosina. Jos tulisi sellainen yllätys, että tässä iässä pääsisi vielä mukaan niin mikäs sen mukavampaa. Ei se kuitenkaan enää tavoite ole, Haataja toteaa.

35 vuotta lokakuun lopussa täyttävä Haataja ei ole osoittanut hiipumisen merkkejä. Viime kaudella KooKoossa syntyi 41 tehopistettä ja hyökkääjä on aloittanut myös käynnissä olevan liigakauden vauhdikkaasti tehopisteiden valossa, kun kahdeksassa liigamatsissa on syntynyt tehot 4+2. Haataja oli viisi ottelua sivussa aivotärähdyksen takia.

Ensisijaisena tavoitteena on pysyä terveenä ja auttaa joukkuetta menestymään. Haataja tavoittelee tällä kaudella jo neljättä Suomen mestaruuttaan.

– Mestaruus on se juttu, mitä minä ja koko muu joukkue tavoittelee. Edellisestä on jo liian monta vuotta. Pääsin täksi kaudeksi jälleen sellaiseen joukkueeseen, jossa mestaruuden voittaminen on oikeasti mahdollista. Luotan siihen, että omat otteeni kentällä jatkuvat samanlaisina. Odotan itseltäni tulosta.