HENKILÖKUVA: Keiteleen Pommikone
Ammattilaisuransa aikana kaksi Suomen mestaruutta ja yhden Mestis-mestaruuden voittanut Juho Keränen tietää, mitä mestaruuden voittaminen vaatii. Menestymään tottuneesta ja paljon töitä paiskivasta hyökkääjästä saattaa tulla ensi kaudella pelityylinsä ansiosta monen IFK-kannattajan uusi suosikkipelaaja.
IFK:n kanssa 2+1-vuotisen pelaajasopimuksen allekirjoittanut Keränen ehti harjoitella kesäkuussa muiden pelaajien tavoin joukkueen mukana noin kolme ja puoli viikkoa ennen omatoimisen harjoittelujakson alkua.
Keräsen sopimusneuvottelut IFK:n kanssa saivat ensimmäisen sysäyksen viime joulukuussa, kun hän alkoi joulun lähestyessä miettiä agenttinsa kanssa seuraavan kauden vaihtoehtoja. Keräsen listalla oli muutama muu vaihtoehto ennen kuin IFK tuli mukaan kuvioihin.
– IFK:n suunnalta tuli signaalia, että he haluavat minut tänne. Se oli sen jälkeen aika helppo päätös. Pääsimme neuvotteluissa aika nopeasti yhteisymmärrykseen ja molemmat olivat tyytyväisiä, Keränen kertoo.
Tuleva liigakausi on 33-vuotiaalle hyökkääjälle jo uran 13:s. Paljon nähneen ja kokeneen jääkiekkoilijan suhtautuminen harjoitteluun on ehtinyt vuosien varrella muuttua. Eniten hän kokee muuttuneensa ja kehittyneensä urheilijana.
– Ymmärrän nykyään harjoittelusta, levosta ja kaikesta niihin liittyvistä asioista huomattavasti enemmän. Nuorempana harjoiteltiin myös paljon, mutta näitä asioita ei juurikaan tullut mietittyä, Keränen myöntää.
Harjoitteleminen ei ole koskaan ollut Keräselle ”pakkopullaa”. Hän nauttii harjoittelusta ja pitää itseään normaalina harjoittelijana.
– Nautin siitä tunteesta, mikä treenaamisesta tulee. Nuorempana mietti usein, että on vain pakko saada lisää voimaa. Nykyään kiinnitän enemmän huomiota liikkuvuuteen ja siihen, että oma kroppa toimisi mahdollisimman hyvin. Teen paljon aerobista harjoittelua kesällä, jonka avulla rakennan kuntopohjaa tulevaa kautta varten.
Vuodet ovat siis tuoneet viisautta.
– On kyllä helppo sanoa, ettei muu elämä vielä ensimmäisten liigakausien aikana ollut sillä tasolla, millä se nyt on. Olen kehittynyt pelaajana kokonaisvaltaisesti varmaan jokaisella osa-alueella. En silti koe, että minulla on heikkouksia tai huippuominaisuuksia.
Keränen kertoo tykkäävänsä pelata kesäisin golfia. Pääosin hänen vapaa-aika menee kuitenkin perheen kanssa, johon kuuluvat Riikka-vaimon lisäksi kuusivuotias tytär sekä kohta kolme vuotta täyttävä poika.
– Välillä tuntuu, että pitäisi ehkä enemmän höllätä ja pitää taukoa harjoittelusta. Silti täytyy muistaa, että lomailun ja lasten kanssa touhuamisen ohella on harjoiteltava myös kesällä.
Kärppien juniorimyllystä edustusjoukkueen luottopelaajaksi
Pohjois-Savosta reilun 2000 asukkaan Keiteleeltä kotoisin oleva Keränen aloitti jääkiekon pelaamisen Vesakiekossa, joka oli Vesannon ja Keiteleen yhteisseura. Hän meni ensimmäistä kertaa jääkiekkoharjoituksiin ollessaan ala-asteen ensimmäisellä luokalla.
Keränen harrasti nuorempana jääkiekon ohella aktiivisesti myös yleisurheilua sekä jalkapalloa. Jalkapallossa hänen seuraksi valikoitui Keiteleen Nuju. Yleisurheilussa hän kokeili nuoruuden innolla ”vähän kaikkea”, mutta kiinnostui erityisesti pitkän matkan juoksuista sekä maastojuoksusta.
Lopullisen lajivalintansa Keränen teki ylä-asteella, kun hän siirtyi pelaamaan jääkiekkoa kuopiolaiseen KalPaan. 16-vuotiaana Keränen muutti Ouluun ja siirtyi Kärppien B-junioreihin. Oulusta ja erityisesti Kärpistä rakentui Keräselle hänen toinen koti.
Keränen edusti Suomea alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa vuonna 2003. Ensimmäiset ottelunsa aikuisten sarjoissa hän pelasi kaudella 2005-2006, jolloin nuoren hyökkääjän tilille kertyi A-junioreissa pelattujen otteluiden lisäksi 18 liigaottelua ja yhteensä 20 Mestis-ottelua.
Ensimmäisen liigakauden jälkeen Keräsen palkintokaappi on ehtinyt täyttyä varsin mukavalla tavalla 13 vuotta kestäneen ammattilaisuran aikana. Keränen voitti kahden Kajaanin Hokissa tahkotun Mestis-kauden aikana Mestiksen mestaruuden sekä toisena vuotena hopeaa. Kärpissä Keränen on pelannut yhteensä yhdeksän liigakautta ja voittanut oululaisseurassa kahden Suomen mestaruuden lisäksi SM-hopeaa ja kaksi SM-pronssia.
Lauri Marjamäen kolme vuotta kestänyt menestyksekäs aikakausi Kärppien päävalmentajana päättyi pronssijuhliin keväällä 2016. Sen kauden jälkeen myös Keränen päätti tähyillä kohti uusia haasteita. 15 vuoden eläminen ja asuminen Oulussa oli tullut tiensä päähän. Pitkän pohdinnan jälkeen Keränen pakkasi perheensä kanssa laukut ja siirtyi HPK:hon kaudeksi 2016-2017.
– Mietin välillä, että pitäisikö katsoa jotain muita vaihtoehtoja, kun sopimukseni oli pari kertaa katkolla. Kun Marjamäki siirtyi maajoukkueen päävalmentajaksi niin tuli sellainen olo, että kaipaan jotain uutta. Mietin, että nyt voisi vielä lähteä ja nähdä jotain muuta, Keränen kertoo.
– HPK tuntui siinä vaiheessa hyvältä paikalta. Siellä oli tarjolla isompi rooli ja mahdollisuus kokeilla omia rajoja. Halusin nähdä, että pystynkö nousemaan vielä isompaan ruutuun. Se oli hyvä ratkaisu. Hämeenlinnan reissulta ei jäänyt mitään pahaa sanottavaa.
Taklaaminen, alivoimapelaaminen ja laukausten blokkaaminen: ”Pakkohan siitä on nauttia”
Keränen on tullut kaukaloissa tunnetuksi luisteluvoimaisena pelaajana ja vahvana kaksinkamppailijana. Monipuolinen hyökkääjä pystyy pelaamaan sekä sentterinä että laiturina. Lisäksi hän on yksi sarjan kovimmista taklaajista.
Varsinkin Kärpissä pelatessaan Keräsen rooli oli rikkoa vastustajien kärkiketjujen peliä. Jos Keräsen pelityyliä täytyisi kuvailla yhdellä sanalla, olisi ”energinen” varsin osuva. Vaikka hän on vain 176 senttiä pitkä niin miehestä löytyy voimaa kuin siitä kuuluisasta pienestä kylästä.
Taklaaminen on aina ollut iso osa Keräsen pelaamista, eikä hän juurikaan ole pyrkinyt muuttamaan hyväksi havaittua pelityyliä.
– Nuorempana tuli jonkin verran ylilyöntejä kentällä eikä pinnakaan kestänyt aina ihan loppuun asti. Olisikohan se ollut E-junioreissa, kun tuli ensimmäiset ulosajot taklaamisesta. Silloin sai kiilata, mutta ei taklata. Omasta mielestäni kiilasin, mutta tuomari sanoi, että kyllä sä taklasit ihan kunnolla, Keränen kertoo.
Painavia taklauksia jakava Keränen on joutunut uransa aikana muutaman kerran lehtien otsikoihin päähän kohdistuneiden taklausten ja pelikieltojen takia. Keränen myöntää, että se oli ensimmäisillä kerroilla henkisesti vaikea tilanne.
– Kyllä se nuorempana tuntui pahalta ja niitä juttuja tavallaan häpesi jälkeenpäin. Välillä tuntui jopa siltä, että maailma loppuu. Kun on tullut kokemusta lisää niin ymmärtää paremmin, että eivät ne aina ole niin pahoja kuin mediassa kohistaan. Päähän kohdistunvat taklaukset ovat aina ikäviä, mutta ei niitä kukaan täysijärkinen tarkoituksella hae, Keränen sanoo.
– Ymmärrän toki, että kaikki pienimmätkin ylilyönnit nostetaan jalustalle. Se kestää hetken, kun oma nimi lukee otsikoissa ja joku video pyörii netissä. Lopulta tulee seuraava ottelukierros, jolloin ne aika äkkiä unohtuvat.
Taklaaminen ja kamppailupelaaminen eivät ole Keräsen ainoat vahvuudet. Keränen on luotettava kahden suunnan hyökkääjä, joka osaa tarvittaessa tehdä myös maaleja. Hän on tehnyt kahtena liigakautena 11 maalia. Keränen on myös hyvä aloittaja ja erinomainen alivoimapelaaja.
Vastustajan ylivoimapelaajien ja kuvioiden tutkiminen on yksi niistä osa-alueista, joihin Keränen käyttää kauden aikana paljon aikaa valmennustiimin ja muiden alivoimapelaajien kanssa. Erikoistilanteet ovat varsinkin nykyään jääkiekossa isossa roolissa. Hyödynnetyt ylivoimat saattavat usein ratkaista otteluita.
– Kun kausi alkaa ja vastustajilla on pelejä alla niin kyllä sitä tulee katsottua, että mitkä kuviot siellä toistuvat. Tykkään katsoa videoita ja tutkia tilastoja, pelaajia sekä kätisyyksiä. Se on aina aika hyvin etukäteen tiedossa, että kuka on kova laukoja ja kuka tekee peliä, Keränen sanoo.
Laukausten blokkaaminen ei välttämättä ole se kaikista mieluisin asia jääkiekossa. Se on kuitenkin toivottavaa ja yksi alivoimapelaajien tärkeimmistä tehtävistä. Blokattu laukaus saattaa pelastaa jopa maalin, mutta pystyykö ”kiekon syömisestä” nauttimaan?
– Totta kai se tuntuu hyvältä, jos pystyy blokkaamaan laukauksen ja tappamaan tärkeässä paikassa alivoiman. Ei sitä tietysti maalintekoon voi verrata, mutta pakkohan siitä on nauttia, Keränen sanoo.
Toisinaan vastustajan isokokoisimman puolustajan lyöntilaukaus saattaa napsahtaa nilkkaan tai sellaiselle alueelle, jossa ei välttämättä ole suojaa. Keräsellä on monen muun pelaajan tapaan luistimet, joiden sisälle on upotettuna laukausten blokkaamista helpottavat erikoissuojat.
– Niillä pystyy ottamaan kiekkoa aika helposti vastaan. Se kenkä on niin kova, ettei siitä tule mikään läpi, Keränen nauraa.
Mestaruuden voittaminen – mitä se vaatii?
Keränen tuo IFK:n ensi kauden joukkueeseen lisää kokemusta ja johtajuutta. Urallaan kaksi Suomen mestaruutta voittanut ja yhteensä kolme kertaa liigafinaaleissa pelannut Keränen tietää, että vaatimustaso nousee pudotuspeleihin lähdettäessä.
Keräsen mukaan mestaruuden voittaminen edellyttää koko joukkueelta itsensä ylittämistä. Jos oikeaa tahtotilaa ei löydy, tulee noutaja todella nopeasti.
– Oman kokemukseni perusteella runkosarjan vaatimustaso ei yksinkertaisesti riitä pudotuspeleissä. Pudotuspeleissä on pystyttävä parantamaan peli peliltä. Menestyminen ja mestaruuden voittaminen vaatii sitä, että pystyy nostamaan ratkaisevan pykälän verran oman pelaamisen tasoa, Keränen korostaa.
Keränen pelasi ensimmäisen finaalisarjansa keväällä 2009, kun Kärpät kohtasi runkosarjan voittaneen JYPin. Se oli samalla Keräselle ensimmäinen kokonainen liigakausi. Vaikka Kärpillä oli myös tuolloin hyvä joukkue ja oululaiset olivat voittaneet mestaruuden kahtena edellisenä kautena niin JYP marssi lopulta jopa ylivoimaisella tavalla Suomen mestaruuteen otteluvoitoin 4-0.
– He pääsivät silloin ihan sen mestaruuden voittamiseen vaadittavan tason ylärajalle ja vielä ylikin. Totta kai se on myös paljon kiinni henkisen puolen asioista ja siitä, että kuinka paljon olet valmis laittamaan likoon. Voittoa on haluttava hinnalla millä hyvänsä. Keränen sanoo.
Kun Kärpät seuraavan kerran eteni finaaleihin asti, ei pysäyttäjää enää löytynyt. Kärpät pääsi juhlimaan Suomen mestaruutta kahtena peräkkäisenä kautena, kun Kanada-malja matkasi Ouluun sekä keväällä 2014 että keväällä 2015. Kärpät kaatoi molemmilla kerroilla finaaleissa Tapparan ja ratkaisut nähtiin vasta seitsemänsien otteluiden jatkoajoilla.
– Niissä kahdessa finaalisarjassa pystyimme nostamaan omaa pelaamistamme pykälän verran enemmän Tapparaan verrattuna. Kaikki pelaajistamme eivät välttämättä edes tienneet, että sitä rajaa voi nostaa niin ylös, Keränen pohtii.
Keväällä 2014 Tappara johti finaalisarjaa jo 3-1, mutta Kärpät nousi seitsemännessä finaalissa Suomen mestaruuteen.
– Voitimme ensimmäisen pelin ja tuli jo pieni tunne, että tulipa helpolla ensimmäinen voitto. Sen jälkeen otimme kolme peliä turpaan. Vasta siinä vaiheessa heräsimme, ettei siihen mennessä nähty taso riitä. Olimme voittaneet runkosarjan ylivoimaisesti, mutta vasta selkä seinää vasten -tilanteessa pystyimme parantamaan pelaamistamme ratkaisevalla tavalla, Keränen kertoo.
– 2015 meni niin päin, että me johdimme finaalisarjaa 3-1. Meillä oli kaksi katkon paikkaa, mutta silloin Tappara paransi ja voitti kaksi seuraavaa peliä. Ensin Oulussa ja sitten Tampereella. Seiskapelissä pystyimme kuitenkin vielä parantamaan ja kääntämään homman meille. Meillä oli molempina vuosina kotietu, jolla on varmasti myös vaikutusta. Varsinkin kun ratkaisut venyivät molemmilla kerroilla jatkoajalle.
Ensimmäinen pudotuspelitön kevät 12 vuoteen
Keränen pelasi viime kaudella HPK:ssa ja Lukossa. Hän aloitti kauden HPK:ssa, mutta siirtyi helmikuussa loppukaudeksi Lukkoon vuokrasopimuksella.
Keräsen kausi päättyi jo ennen pudotuspelejä, kun hän oli pelikiellossa runkosarjan päätöskierroksella ja Lukon kahdessa ensimmäisessä playoffs-ottelussa. Lukko putosi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Ässille otteluvoitoin 2-0.
Viime kausi jätti Keräselle paljon hampaankoloon. Se oli myös ensimmäinen kerta 12 vuoteen, kun mitaleita urallaan kahminut Keränen ei päässyt pelannut ainuttakaan pudotuspeliottelua.
– Olihan se vähän erilainen tunne. Kun oikeat pudotuspelit alkoivat niin itse oli jo tehnyt joukkueen kanssa päätösreissut, Keränen naurahtaa.
Jääkiekkoilijat pitävät yleensä ansaitun tauon harjoittelusta kauden päättymisen jälkeen. Keränen löysi kuitenkin itsensä jo edellä mainittua päätösreissua seuranneena maanantaina lenkkipolulta. Hän halusi aloittaa heti harjoittelemisen seuraavaa kautta varten.
– Nälkää olisi ollut vielä. Kauden loppuminen siinä vaiheessa otti päähän ja sitä tuli mietittyä, ettei tämä näin voi mennä, Keränen sanoo.
– Yleensä kun on pitkä kausi alla niin tulee monesti tunne, ettei kolmeen seuraavaan viikkoon tee yhtään mieli aloittaa harjoittelua. Aika äkkiä siinä alkoi kuitenkin kotona pelejä tuijotellessa miettiä, että voisi alkaa pikkuhiljaa treenaamaan.
”Joukkueen ja pelaamisen täytyy kehittyä kauden edetessä sille tasolle, että keväällä on mahdollisuus pärjätä”
Keränen on pelannut liigauransa aikana Kärpissä, HPK:ssa ja Lukossa yhteensä Liigassa 524 runkosarjaottelua, joissa hän on tehnyt 62+69=131 tehopistettä. Pudotuspeleissä hän on pelannut 86 ottelua tehoilla 5+7=12.
Helsingin jäähalli on tullut Keräselle reilun kymmenen vuoden aikana tutuksi. Kärpissä pelatessaan hän pääsi nauttimaan ”Nordiksella” myös pääkaupunkiseudulla asuvien Kärppä-fanien kannustuksesta.
– Helsingin jäähalli on ollut itselleni varmaan paras vierashalli pelata. IFK:n fanit ovat äänekkäitä ja pitävät aina hyvää meininkiä katsomossa. Nordis on ollut itselleni aina sellainen jäähalli, että lataus tulee itsestään. Ei hirveästi tarvitse pumpata, Keränen sanoo.
– Nordis on niin legendaarinen jäähalli, että se tuo automaattisesti tietynlaista ekstralatausta. Olen nauttinut IFK:ta vastaan pelatuista vierasotteluista. Nyt on mahtavaa päästä kokemaan sama fiilis kotijoukkueen paita päällä.
Tuleva kausi on IFK:n kanssa 2+1-vuotisen sopimuksen tehneelle Keräselle iso näytön paikka. Menestymään tottunut energiahyökkääjä ei halua asettaa itselleen henkilökohtaisia tavoitteita, mutta odottaa joukkueen etenevän ”päätyyn” asti.
– Meidän täytyy runkosarjassa pelata itsemme sellaiseen asemaan, että saamme pudotuspeleihin hyvät asetelmat. Joukkueen ja pelaamisen täytyy kehittyä kauden edetessä sille tasolle, että keväällä on mahdollisuus pärjätä. Odotan itseltäni, että pystyn auttamaan joukkuetta sillä tiellä. Haluan pelata sellaista lätkää, että pystymme pärjäämään.
IFK:n kausikortit ovat myynnissä. Varaa oma paikkasi Nordiksella!
Teksti: Toni Saukkola
Kuvat: Liiga / Tomi Natri, Ville Honkonen
