logologo
HIFKPelicans
ti 31.01.2023 klo 18:30

PINNALLA – Roope ”Tapsa” Taponen matkalla maalivahtieliittiin – ”Iso palo on kehittyä huippuvahdiksi”

Pinnalla-juttusarjassa Roope Taponen

Pinnalla-sarja saa tällä viikolla odotetun vieraan, kun HIFK:n maalilla läpi alkukauden upeasti torjunut ja vasta 21-vuotias maalivahti Roope Taponen kertoo omasta alkukaudestaan. ”Tapsa” on vastannut isoihin odotuksiin ja antanut vaikeinakin iltoina HIFK:lle mahdollisuuden taistella voitosta. Nuori maalivahti on nopeassa ajassa noussut HIFK-kannattajien suosioon hyvillä otteillaan.

 

Roope Taposen viimeisintä työnäytettä omasta osaamisestaan ei tarvitse kaukaa hakea, sillä hän pelasi loistavan ottelun viime perjantaina, kun HIFK voitti vieraspelissä Porin Ässät voittomaalikilpailun päätteeksi 4-3.

– Olisimme siitä kolme pistettä ansainneet. Selvästi yksi meidän kauden parhaista peleistä ja oltiin kyllä hyviä Porin perjantai-illassa. Valitettavasti vain kaksi sarjapistettä mukaan, mutta pelattiin joukkueena vahvasti, Taponen kertoo.

Yksi illan mielenpainuvimmista hetkistä oli, kun ”Tapsa” venyi jatkoajalla torjuntaan, joka on varmasti yksi liigakauden upeimmista pelastuksista. Ässät sai pelattua kiekon takatolpalle Jan-Mikael Järviselle, jolla oli aivan tyhjä maali edessään, mutta Taponen syöksyi takatolpalle ja torjui kiekon ilmasta mailallaan.

– Tuollaisessa torjunnassa alkuun tulee maalivahdille pieni paniikki ja siinä ehtii vain miettiä, että torjuinko sen, minkä jälkeen pitääkin ehtiä seuraavaan kiekkoon. Seuraavalla pelikatkolla sitä miettii, että hetkinen nyt tuli tehtyä jotain, mitä ei usein tapahdu. Hyvä fiilis noista tulee ja varsinkin voitetun pelin jälkeen. Kun katsoo sitten tilanteen itse jälkeenpäin, ne tuntuvat siinä pelitilanteessa vielä paremmalta, miltä ne sitten videolta näyttävät, Taponen nauraa.

– Kyllä mä luulen, että yksittäisistä torjunnoista yksi hienoimmista, vaikka ei pleijareiden seiskapeliä pelattukaan, niin torjuntana varmasti TOP3 -kamaa, hän virnistää.

HIFK:lla on vaikea runkosarjan avauspuolikas takanaan, mutta tästä huolimatta Taposen omat prosentit ovat vakuuttavat: 18 pelatussa ottelussa torjuntaprosentti 91,91 ja päästettyjen maalien keskiarvo 1,71. Mukaan tilastoihin mahtuu myös kaksi nollapeliä.

– Hyvin on oma pelaaminen mennyt. En ole mitenkään yllättynyt, koska olen tiennyt pystyväni pelaamaan tällä tasolla, kun saan pelata omaa peliäni. En ollut ennen kauden alkua budjetoinut itselleni näin paljon pelejä ja se on ollutkin itselleni sitten positiivinen yllätys. Lisäksi iso juttu itselleni on ollut, että olen myös pystynyt pitämään oman tasoni pitkäjänteisesti syyskauden ajan. Ohipelejä ei ainakaan montaa ole tullut, hän tiivistää.

Taposen hyvät otteet maalilla ovat jatkumoa jo viime kaudelta. Nuori maalivahti pelasi viime kauden suurimmaksi osaksi Mestiksessä Kiekko-Espoossa, jossa hän pelasi loistavilla otteilla. Lisäksi hän pelasi lainakomennuksella Ilveksessä, jossa hän niin ikään pelasi hyvällä tasolla viiden ottelun verran. HIFK:n liigajoukkueessa otteluita kertyi runkosarjassa viisi ja niissäkin Taponen keräsi kolme voittoa.

– Käynti Ilveksessä loi uskoa tekemiseen ja oma oloni helpottui huomattavasti. Huomasin siinä, ettei tämä liigakiekko ole loppupeleissä niin ihmeellistä ja sama musta kiekko sieltä tulee kohti kuin muuallakin. Siellä sain oman pelin osalta ison huojennuksen ja kiitollinen olen siihen suuntaan, että he ottivat minut lainalle pelaamaan, Taponen sanoo.

”Hienoa, että HIFK:ssa luotetaan omiin äijiin”

Kauden päätteeksi Taponen ja HIFK tekivät tämän kauden kattavan jatkosopimuksen.

– Helppo päätös se oli itselle. Maalivahtivalmentaja Jan Lundellin kanssa olemme tehneet sen verran pitkään hommia, että itselleni oli selkeä juttu jatkaa täällä. Lisäksi itselleni on aina ollut mielessä, että olisi siistiä pelata HIFK:ssa ja Stadin kirkkaissa valoissa.

Taponen jakaa torjuntavastuun 24-vuotiaan Niilo Halosen kanssa. Monelle saattoikin olla yllätys, että HIFK lähti tietoisesti tähän kauteen kahdella nuorella maalivahdilla, eikä hankintoja maalivahtiosastolle tehty seuran ulkopuolelta. Tätä päätöstä Taponen arvostaa.

– Erittäin paljon. Totta kai tämä on tulosurheilua ja senkin asian ymmärtää, että halutaan kokeneita vastuunkantajia maalille. Arvostan suuresti HIFK:ta ja muitakin liigaseuroja, jotka uskaltavat antaa vastuuta nuoremmille maalivahdeille. Se on hienoa, että HIFK:ssa luotetaan omiin äijiin, eikä heti olla lähdössä hakemaan arpaa muualta, hän summaa.

Nuoren maalivahtikaksikon tukena on maalivahtivalmentaja Jan Lundell, joka on oman pelaajauran jälkeen työskennellyt jo vuosikymmenen ajan HIFK:n maalivahtien kanssa ja tehnyt töitä useiden nuorten maalivahtien kanssa tänä aikana.

– Iso asia on se, että hänen kanssaan pystyy puhumaan mistä vain. Oli kyse sitten kaukalossa tapahtuvista asioista tai ihan muista oman elämän jutuista, niin aina pystytään ottamaan asiat sellaisinaan esille. Avoimuus ja rehellisyys ovat isoja asioita meidän välillämme. Kaukalossa puolestaan kokeilemme rohkeasti uusia juttuja, eikä vain tyydytä tiettyyn pisteeseen, vaan aina koitamme keksiä keinoja, joilla me maalivahdit olisimme parempia jatkossa. Niitä ideoita voi tulla joko itseltäni tai Lunkalta, ja se on kaukalossa parasta meidän hommissamme, että niitä kehitysideoita tuodaan esille. Plussana Lunkalla on myös oma pelaajaura. Sitä kautta hän on henkiselläkin puolella iso apu selättämään kaikki möröt, jos niitä on, Taponen kertoo.

”Parhaimmat maalivahdit osaavat vähän improvisoida”

Taposen torjuntatyöskentelystä huokuu rauhallisuus, joka antaa myös työrauhan pelaavalle HIFK:n viisikolle hänen edessään. Kun tämän kertoo nuorelle maalivahdille itselleen, hän vähän naurahtaa.

– Usein kuulen tuon, että pelaamiseni näyttää rennolta. Hyvä homma, jos se näin kerran on, mutta kyllä se usein itsestäni tuntuu muulta kuin rennolta. Olen poiminut Ilveksen maalivahtivalmentaja Markus Korhoselta yhden hyvän lauseen tekemiseeni ja se kuulu niin, että tämän päivän paras riittää. Se on sellainen huojentava lause, joka ainakin itseäni auttaa, jos meinaa olla jännitystä tai muuta vastaavaa. Ainahan sitä lähdetään hakemaan päivän parasta suoritusta. Aina se ei välttämättä ole yhtä hyvä kuin eilen, mutta aina haetaan se paras, minkä pystyy juuri tänään antamaan.

Iso osa maalivahtien ajatusmaailmaa on se, että tavoitteena peleissä on olla parempi kuin se toisessa päässä kenttää oleva vastustajan maalivahti.

– Paljon tulee seurattua muitakin maalivahteja ja heidän tyylejään, niin on se aina tietynlainen sulka hattuun, kun onnistuu voittamaan jonkun maalivahdin, jonka tietää huippuvahdiksi. Niistä saa hyvän boostin itseluottamukselle, Taponen sanoo.

Entä kuka on ollut hänen idolinsa nuorena?

– Nyt tulee ehkä monille vähän yllättävä nimi, mutta Tuomas Tarkkia tuli seurattua paljon nuorena ja hänen pelaamisensa oli todella lähellä sydäntäni. En tosin niin paljoa seurannut kiekkoa pienenä. Nyt vasta tällä hetkellä tulee seurattua muita maalivahteja enemmän ja katsottua videolta heidän otteitaan.

Taponen kertoo, että muilta maalivahdeilta saa imettyä paljonkin asioita ihan vain videoita katsomalla.

– Tosi paljon tykkään katsoa sekä NHL:n että Liigan highlight-videoita ja minua ei niinkään ne pelit kiinnosta, mutta maalivahteja tulee seurattua. Ainahan sitä rakennetaan omaa juttua, mutta muilta on hyvä poimia sellaisia asioita, jotka selvästi toimivat. Tämä on kuitenkin vähän sama homma kuin Wikipedia kouluhommissa, että vähän saa kuitenkin muuttaa sitä kopioitua juttua itselleen sopivaksi, mutta paljon tulee testailtua huippuvahtien tekemiä juttuja ja niitä sitten muokataan oman maun mukaisesti.

– Tällä hetkellä seuraan erityisesti Juuse Sarosta ja Kevin Lankista. Nashvillen suomalaiskaksikko on sellainen, jota tulee paljon seurattua ja kiva katsoa heidän pelaamistaan. Oikeastaan myös kaikki nuoret änärivahdit kiinnostavat tällä hetkellä paljon, kuten Spencer Knight ja Lukas Dostal. Heidän otteitaan tulee paljon katsottua ja samalla imettyä hyviä asioita, joita voisi myös omaan pelaamiseen ottaa.

Taposen omien sanojen mukaan on vain parempi asia, mitä enemmän maalivahdilla on työkalupakissaan keinoja eri tilanteisiin.

– Pelitilanteet eivät kuitenkaan ikinä ole yksi yhteen, eli siellä pelitilanteiden sisällä tulee myös yllättäviä asioita. Vaikka tekisi jossain tilanteessa mielestään oikein, se voikin olla juuri siihen tilanteeseen kuitenkin väärä ratkaisu. Parhaimmat maalivahdit osaavat vähän improvisoida. Ne maalivahdit, jotka pystyvät tuomaan pihapeleissä opittuja juttuja mukaan, ovat yleensä myös niitä parhaita. Parhailla NHL-vahdeilla on teknisten asioiden lisäksi myös paljon pelisilmää.

Entä millaiseksi Taponen kuvailee omaa torjuntatyyliään?

– Haluaisin sanoa olevani rauhallinen, mutta oma tyylini taitaa olla siellä rauhallisen ja aggressiivisen maalivahdin välimaastossa. Haluaisin saada pelaamistani vähän rauhallisempaan suuntaa, mutta tällä hetkellä paras kuvaus osuu ehkä juuri tuonne väliin. En ole maailman rauhallisin vahti, mutta en myöskään sellainen sähisijä.

Kiekkokoulusta asti tolppien välissä

Maalivahdeilla on erilaisia polkuja, mutta Taponen on ollut maalissa aina kiekkokoulusta asti.

– Varmaan siellä eskari-ikäisenä se on alkanut, koska itselläni on sellainen muistikuva, että eskarissa kaverit vetelivät sählypalloa ja olin aina maalissa, hän nauraa.

Tarkkaa muistikuvaa ei kuitenkaan ole, keneltä ja milloin päätös maaliin menemisestä on tullut.

– Varmaan vain olen sinne maaliin päätynyt ja siitä se on lähtenyt. Maalivahdin varusteet olivat myös sellainen asia, joka kiehtoi ihan nuoresta saakka. Ne olivat aina mielestäni siistimmät kuin pelaajien kamat. Ja onhan se edelleen hienompaa hifistellä veskarin kamojen kanssa kuin noiden tylsien pelaajien varusteiden. Varusteet ovat itse asiassa yllättävän iso osa tätä maalivahtien touhua ja ihan oma maailmansa.

Espoossa syntynyt Taponen on Nummelan kiekon kasvatti.

– Sieltä valitettavasti siirryin vitosluokalla tuohon Helsingin toiseen ja väärään seuraan, Taponen naurahtaa ja jatkaa.

– Siellä pelasin B-junnut läpi, minkä jälkeen Lundell soittikin, että tulisinko Kolleihin HIFK:hon pelaamaan ja siitä asti täällä on oltu. Jääkiekko on aina ollut rakas harrastus ja tätä pelataan niin kauan kuin jaksaa. Ehkä siinä A-junioreissa tajusin, että tässä voi päästä junnukiekkoa pidemmällekin, kun siinä tuli oltua jo HIFK:n liigajoukkueenkin mukana harjoittelemassa.

Nuoresta saakka Taposen lahjat on huomattu laajasti, sillä hän on kuulunut eri ikäluokissa nuorisomaajoukkueisiin aina pohjolaleiriltä U20 MM-kisajoukkueeseen saakka. Palkintokaapissa on U20 MM-kisojen pronssi kaudelta 2020-21.

– Jälkeenpäin ajateltuna tosi makeita tapahtumia ovat kaikki maajoukkuejutut olleet ja pääsin näkemään vähän muitakin maita ja niistä reissuista tuli oppia, minkä lisäksi mielestäni on aina hienoa edustaa omaa maataan.

Isoimmat kehitysaskeleet ammattilaiskiekkoilijaksi Taponen on kuitenkin varmasti ottanut Mestiksessä, jossa hän pelasi lainasopimuksella kolmen kauden aikana.

– Mestis on maalivahdille erittäin hyvä paikka kehittyä. Hyvin harva maalivahti pystyy hyppäämään A-junioreista Liigaan. Mestis on melkeinpä jopa pakollinen tällä hetkellä niille suomalaisvahdeille, jotka haluavat A-junioreista nousta Liigaan saakka. Siellä oppii paljon ja Mestiksessä tulee maalipaikkoja paljon enemmän kuin Liigassa ja sitä kautta maalivahti oppii myös paljon.

Viime kaudella Taposen tilastot Kiekko-Espoossa olivatkin jo sarjan parhaimmistoa, mikä oli selvä merkki siitä, että hyviä otteita on lupa odottaa jatkossakin. Tämän kauden hyvälle vireelle rakennettiin pohjaa jo tuolloin.

– Joo ihan selkeästi siellä rakennettiin hyvät pohjat. Kiekko-Espoo on Mestiksessä sellainen seura, jolta odotetaan paljon ja sielläkin piti olla joka ottelussa todella skarppina. Ne pelit kehittivät minua paljon. Lisäksi siellä on hyvä maalivahtivalmentaja Rolf von Hedenberg, mikä oli myös iso plussa. Se oli hyvää ja opettavaista aikaa itselleni. Viime kausi siellä oli minulle todella hyvä, vaikka menohaluja olikin jo Liigaan.

”Palo on kehittyä huippuvahdiksi”

Kun puhutaan harjoittelemisesta, juniorivuosiltaan Taposella on yllättävä fakta kerrottavana.

– A-junnuihin asti en treenannut kesäisin ikinä. Se ehkä kuvastaa hyvin junnuvuosien touhuani. Se oli omalta osaltani vähän puuhastelua, mutta nyt viimeiset vuodet A-junnuista asti onkin treenattu ihan eri tavalla. Olen oppinut nauttimaan siitä, kun ikää on tullut enemmän.

Tällä hetkellä tavoitteet ovatkin korkealla.

– Palo on iso kehittyä huippuvahdiksi ja iso tavoite on olla joku päivä Liigassa ihan ykkösvahti, mutta se vaatii vielä töitä ja vuosia. Joka kerta kun jäälle hyppää, voi olla parempi kuin eilen. Kovasti teen hommia, niin se varmasti palkitaan tulevaisuudessa tavalla tai toisella.

– Lisäksi olisihan se siistiä päästä joku päivä edustamaan Suomea Leijonissa ja olla Euroopan kärkivahteja. Tietysti jokaisen maalivahdin unelma on pelata joskus NHL:ssä, mutta se vaatii vielä ensin monen muun tavoitteen saavuttamista, hän kertoo.

Taponen antaa HIFK:lle mahdollisuuden taistella voitosta illasta toiseen ja myös nuorella maalivahdilla usko on kova, että se alkaa näkymään myös paranevina joukkueen tuloksina.

– Iso usko meillä on. Kasassa on niin hyvä jengi, joka puhaltaa yhteen hiileen, että kyllä tämä vielä paremmaksi muuttuu. Iso luotto itselläni on, että tämä laiva käännetään ja keväällä mitataan sitten, mistä meidät on tehty.

Tiistaina pelataan seuraavaksi vuoden viimeinen kotiottelu ja samalla vuoden viimeinen liigamatsi HIFK:n osalta, kun Mikkelin Jukurit saapuu Nordikselle.

– Sinne jätetään kaikki tämän vuoden osalta. Se on oma ja varmasti koko joukkueen tavoite. Ei lähdetä säästelemään yhtään ja hyvä lopettaa Liigan osalta tämä vuosi voitolla ja sitä lähdetään hakemaan. Iso peli meille tiedossa, Taponen summaa.

Pinnalla-juttusarja jatkuu taas tammikuussa 2023.

Teksti: Henri Havusela

Näytä kaikki uutiset