PITKIEN KALSARIEN JÄLJILLÄ
”Kuka helekkari on leikannu minun Calavin Kleinin valakoset kalasarit katki!!”
Karjahdus kuului HIFK:n pukuhuoneesta vuosituhannen vaihteessa. Pettymystään purki eräs HIFK:n pukeutumiskoodistoon perehtymätön uusi pelaaja. Hän ei voinut uskoa silmiään nähtyään raadellut pitkät kalsarinsa roikkumassa varustehengarissa.
HIFK:n edustusjoukkue ja pitkät kalsarit ovat eläneet 1960-luvun alkuvuosista saakka vaikeasti selitettävässä suhteessa. Sääntö on kuitenkin selvä: pukuhuoneeseen ei saavuta ’mamiksissa’. Tai ainakaan sieltä ei sellaisissa poistuta, sillä sakset naksuvat ja malli lyhenee. Pitkille kalsareille on nollatoleranssi. Edes pakkasrajaa ei tunneta. Tämän sai oppia kantapään kautta jopa eräs paitansa Nordiksen kattoon pelannut HIFK-legenda.
Pitkien kalsarien käyttökielto HIFK:ssa on hiljattain uransa lopettaneen pelaajan mukaan niin tunnettu käytäntö, että ”sen tietää jokainen suomalainen jääkiekkoilija”. Pukuhuoneessa esiintyminen ’Long Johneissa’ on rikos, josta seuraa rangaistus. Pukeutumiskoodin rikkojien selityksiä kuunnelleiden ja sanktioiden täytäntöönpanijoiden lausunnoissa vilisee termejä, jotka eivät jätä mitään epäselväksi. He puhuvat ’käyttörikoksista’, ’laittoman tavaran hallussapidosta’, ’tuomioista’, ’selkkauksista’ ja ’ylilyönneistä’.
Lähes perustuslakipykälän veroinen toimintatapa on herättänyt runsaasti kysymyksiä, epäilyksiä, ihmettelyä, jopa paheksuntaa. Miksi pitkät kalsarit ovat kiellettyjen vaatteiden listalla, milloin sääntö on astunut voimaan ja erityisesti: kuka on idean isä?
Matka mamiksien mystiseen maailmaan aloitettiin läheltä. Kuluvan kauden joukkueen sakkokassan pääsihteeri Micke Åsten sanoo pelaajien pukeutuneen hänen vahtivuorollaan pääosin korrektisti. Räikein väärinkäytös löytyy lähihistoriasta. Uutiskynnyksen ylittänyt erehdys on käsitelty joukkueen sisällä.
”Muuli” ei kysyttäessä osannut sanoa mistä pitkien kalsareiden käyttökielto on saanut alkunsa. Kyseessä on Åstenin mukaan perimätietona siirtynyt traditio. Viime aikoina esiin on nostettu terminologisia kysymyksiä, joiden tulkinta on jäänyt ratkaisematta. Eniten ongelmia on aiheuttanut ”teknisten” alusasujen käyttö. Tietyissä piireissä niitä ei pidetä pitkinä kalsareina vaan urheiluvaatteina. Kovan linjan edustajat vaativat sääntöjen kiertämisen estämiseksi jopa verryttelyhousuja kiellon piiriin.
Vanhemman polven pelaajista Kimmo Kuhta kertoo saksien olleen hänen pelivuosinaan ahkerassa käytössä. Viikoittaista vetimien lyhentäminen ei sentään ollut, mutta ei ennenkuulumatontakaan.
”Kyllä siellä oli jätkiä, jotka ilmesty mestoille pitkissä ja lähti lyhyissä”, kommentoi Kuhta, ”jotkut yritti vetää byysat pois tuplana niin että farkut ja niiden alle jemmatut pitkät kalsarit lähti samaan aikaan.” Tarkkasilmäiset vieruskaverit osasivat odottaa vilunkipeliä ja konnuuteen sortunut paljastettiin tuoreeltaan. Kuhtakaan ei kyennyt arvioimaan milloin tai kenen toimesta käyttökielto on alkanut: ”Veikkaisin, että Hakki on ollu aktiivinen tän säännön kanssa.”
Matti ”Hakki” Hagmanin nimi nousi esiin lähes kaikissa spekulaatioissa. HIFK:n kapteenistoon neljällä kaudella kuulunut Ville Varakas ja Suomen mestaruuden vuonna 2011 voittanut hyökkääjä Turo Järvinen veikkailivat juuri Hagmanin ja hänen aikalaistensa olleen aloitteellisia kalsarikiellon kehittämisessä.
Aivan tarkasti Varakas ei muistanut, tai ei halunnut muistaa, kuinka usein leikkureita käytettiin hänen aikanaan. ”Viton” varautuneista vastauksista päätellen ylilyöntejä on epäilemättä tapahtunut. Myös Järvinen vastaili kysymyksiin poliittisesti korrektisti, savuverhon takana kieli keskellä suuta, kierrellen ja kaarrellen. ”Turren” muisti petti totaalisesti kysyttäessä hänen todistamiaan käyttörikoksia. Itse hän ei niitä tietenkään käyttänyt. Työkiireisiin vedoten Järvinen sysäsi vastausvastuun Toni ”Luigi” Häppölälle, miehelle, joka löytyi hämmentävän usein kommelluksien keskipisteestä.
”Ehkä olen nähnyt pitkiä kalsareita tai sitten en. Voi olla, että oon käyttänytkin tai voi olla, että muistan väärin. Omat kokemukset ja tarinat menee varmaan vähän sekasin, aikaa on kulunut niin paljon”, pyöritteli Häppölä, ja yritti kääntää keskustelun päälaelleen.
”Kun pitkissä kalsareissa ei voi saapua hallille niin saako siellä sitten olla tosi lyhyissä? Vaikka tangoissa”, Häppölä pohti ja alkoi paasata alusvaatteiden historiasta. ”Mamiksethan on alun perin kehitetty 1800-luvulla työhousujen alla käytettäviksi turvahousuiksi, niin ettei ne varsinaiset hyvät byysat mee peltotöissä hikisiksi.”
Häppölän mainitsemat peltotyöt saattavat liittyä ajatukseen stadilaisten ja ”muunpaikkakuntalaisten” pukeutumistottumusten eroista. Teoria sai vahvistusta HIFK-legenda Tommi ”Buffalo” Salmelaisen kommentista:
”Stadilaiset ei käytä pitkiä kalsareita. Piste. Me vedettiin nuorina miehinä 60-luvulla Velodromin ulkojäillä kolmenkymmenen asteen pakkasessa niin että kamojen alla oli vaan lyhyet kalsarit”, Salmelainen muisteli ja kertoi stadilaispoikien suhtautuneen kriittisesti muualta muuttaneiden talvivaatetukseen.
”Kyllä me katseltiin killiin näitä tupleteissa esiintyneitä, naljailtiinkin aika rajusti, mutta ei me niitä vielä silloin leikelty”, sanoi Salmelainen ja lisäsi, ettei tiedä mistä ja kenen toimesta käyttökielto on syntynyt.
Vastausta ei löytynyt myöskään HIFK:n historiaan perehtyneeltä ex-urheilutoimenjohtaja Tom Nybondakselta. ”En tiedä, mutta veikkaan Hakkia tai Hexi Riihirantaa ja Matti Murtoa.”
”Tokassa Talviklassikossa oli joku miinus 25. Mä kävin puhumassa ennen peliä yhdessä sponssitilaisuudessa. Joku irvileuka kyseenalaisti pitkien kalsareiden kiellon ja jengi nyökkäili. Tuli aika hiljaista, kun mä tempasin vasemman lahkeen ylös ja paljastin karvaisen mutta komean säären. Sali puhkesi suosionosoituksiin ja irvileuka oli hiljaista poikaa”, Nybondas kertoi.
”Hakki” Hagman pudotti samassa matsissa aloituskiekon. Hän vinkkasi silmää jäällä olleille kameramiehille ja nosti lahjettaan. Tarjolla oli silloinkin pelkkää stadilaista nahkaa.
Kyselykierroksen edetessä selvisi, että Hagmania, Riihirantaa ja Murtoa osoittaneet sormet olivat väärässä. Traditio juontaa juurensa vieläkin kauemmas. Tähän ajatukseen yhtyi myös Pertti ”Pepe” Lehtonen.
Kaudella 1976-77 pääsarjauransa HIFK:ssa aloittanut puolustajalegenda kertoo, että pitkillä kalsareilla oli jo hänen debyyttikaudellaan ”täyskielto”. Lehtonen nostaa yhdeksi myöhempien aikojen ärhäkimmistä kalsaripoliiseista Tony Ariman, joka oli turmellut erään Kärpistä HIFK:hon siirtyneen huippupistemiehen alushousut.
Puolustaja Raimo ”Rassa” Hirvosen muistikuvien mukaan ankarin kotimainen kalsaripuritaani oli maalivahti Jari Kaarela. ”Kaakku” ei käyttänyt alusvaatteita lainkaan. NHL-joukkue Colorado Rockiesin riveissä oppimansa tavan mukaisesti hän kulki kesät talvet niin sanotusti ’kommandona’.
Pepe Lehtosen debyyttikaudella HIFK:ssa nähtiin pohjoisamerikkalainen jämäkkä periaatteen mies, jonka uppiniskaisuus päihitti jopa Kaarelan sitoutumisen. Hyökkääjä Mike Boland esiintyi Stadin-kaudellaan joka päivä samassa asussa: yllään hänellä oli farkut ja cowboy-bootsit, mutta ei minkäänlaisia kalsareita saati sukkia. Bolandin maine Stadin yössä liikkuneena kanadalaisena kommandona levisi kuin kulovalkea.
Kyselykierros totuuden selvittämiseksi tuntui ajavan kaasu pohjassa päin seinää sitä mukaa, kun haastateltavien lista lyheni. Hexi Riihiranta myönsi olleensa Matti Murron kanssa aktiivinen ja äänekäs pitkien kalsarien vastustaja, mutta hänkin joutui toteamaan, ettei ollut käyttökiellon alkupiste, stadilaisen mamispannan Ground Zero. Jäljet johtivat vääjäämättä 1960-luvun alkuun.
HIFK:n suuruuden luojana tunnettu Göran Stubb meni kysymyksen edessä mietteliääksi.
”En muista, että kukaan yksittäinen henkilö olisi tämän legendan takana. Olen sitä mieltä, että Helsingin Jäähallin valmistuminen syksyllä 1966 voisi olla se hetki, jolloin pitkät kalsarit nostettiin ensimmäisen kerran framille. Silloin siirryttiin ulkojäiltä sisään pelaamaan ja pitkät kalsarit muuttuivat tarpeettomiksi. Mutta kuten sanottu, en voi olla asiasta täysin varma.” Stubb ohjasi kyselijän ainoaan mahdolliseen osoitteeseen, josta vastaus voisi vielä löytyä.
HIFK:n edustusjoukkueen kapteeni, 83-vuotias Grand Old Man, Heikki Järn aloitti stadilaisten paidassa kaudella 1959-1960. Jos vastaus ei löytyisi häneltä, sellaista ei löytyisi mistään.
Järn suhtautui kalsariasiaan analyyttisesti.
”Kyllä minä muistan, että pitkistä kalsareista oli puhetta jo 60-luvun alussa. Ei se ollut vielä silloin muuta kuin herjanheittoa. Silloin ei tunnettu sakkokäytäntöä eikä kenenkään housuja leikattu. Ne käyttivät, jotka halusivat. Voihan se olla, että siinä oli jotain stadilaisten itsekorostusta muihin verrattuna. Mielestäni tämä on myöhempien aikojen legenda, joka voisi oikeastaan jo unohtuakin.”
Mutta käyttikö Heikki itse pitkiä kalsareita?
”En koskaan. Ehkä joskus hiihtolenkeillä”, hän sanoi, ”tämän asian voisi kiteyttää niin, että kyseessä on sama asia kuin pöytätavoissa. Pitkissä kalsareissa ei saavuta hallille eikä hattu päässä syödä.”
Mamisten mysteeri jäi yrityksistä huolimatta hämärän peittoon. Aihe vaikuttaa olevan niin kuuma peruna, ettei legendan alkuperää haluttu paljastaa vaikka se jossain ehkä tiedettäisiinkin.
Kukaan haastateltavista ei myöntänyt käyttäneensä mamiksia jäähallilla. Ajatus on absurdi. Voiko todella olla niin, että HIFK:n merkkihenkilöt ovat käyttäytyneet nuhteettomasti Beatlesin perustamisesta lähtien?
Lopulta yksi henkilö nosti kätensä ylös virheen merkiksi.
Simo Saarinen oli saanut vaimoltaan joululahjaksi tupletit. Pakkaslukemat lähentelivät 30:a astetta.
”Mun mielestä oli sovittu pakkasrajasta, miinus 25 astetta. Ilmestyin muina miehinä hallille uusissa tupleteissa. Treenien jälkeen ne roikku teurastettuna varusteripustimessa. Yläosa oli revitty irti ja alaosa saksittu silpuksi”, Saarinen muistelee. Joko pakkasrajasääntöä ei todellisuudessa edes ollut tai sitten Simoa oli jymäytetty pahan kerran.
Oli miten oli, Simo oppi kerrasta.
”Pitkillä ei hallille saavuta. Pakkasesta riippumatta.”
