SIIM LIIVIKIN STOORI: Ne murtuu ennen mua OSA 2

play

HIFK TV esittää Liivikin pitkän haastattelun useammassa osassa.

HIFK TV kutsui vieraakseen uransa viime kauteen lopettaneen Siim Liivikin, joka oli yksi 2010-luvun suosituimmista pelaajista HIFK:ssa. Liivikin pitkä haastattelu julkaistaan useammassa osassa. Katso osa 1 täältä.

Liivik pelasi ensimmäisen täyden kautensa HIFK:n A-nuorissa kaudella 2006-2007. Kollien kapteenistoon kuuluneen 18-vuotiaan hyökkääjän osoite vaihtui seuraavaksi kaudeksi Yhdysvaltain Iowaan. Aika USHL-sarjassa Waterloo Blackhawksin riveissä oli opettavainen nuorelle stadilaiselle.

– Kollien kanssa oltiin aiemmin käyty Kanadassa turnauksissa ja silloin jo heräsi kipinä, että täällä olisi siistiä pelata joskus. Halusin päästä asumaan itsekseni ja näkemään maailmaa. Se oli hyvä haaste.

Kauden aikana 44 matsissa syntyi 17 tehopinnaa ja tilille kerääntyi 68 jäähyminuuttia.

– Siellä pelattiin hyvää hokia ja tappelut olivat myös osa sitä kulttuuria. Matseissa oli hulluja faneja ja hallit oli aina täynnä. Sen vuoden ansiosta pääsin pelaamaan alle 20-vuotiaiden MM-kisat.

– Eurooppalaisena sinne kun joutui niin kyllähän ne halusivat haastaa. Monesti oli nenä kipeä ja joskus ei niin kipeä. Siellä treenattiin paljon painitilanteita, että ei niihin tansseihin lähdetty vaan kokeilemaan onneaan.

Jenkkivuoden jälkeen Liivik palasi Stadiin ja murtautui HIFK:n liigajengiin. Mestaruuskaudella 2010-2011 HIFK:n neloskenttä (Robert Nyholm – Siim Liivik – Eetu Pöysti) nousi kulttimaineeseen.

– Pari edellistä kautta olin pelannut laitahyökkääjänä. Mikael Granlund loukkaantui ja minulle aukesi sitä kautta sentterin paikka ja pääsin paremmin taas omaan juttuuni sisälle. Pystyin käyttämään vauhtiani ja pääsin kovissa nopeuksissa karvaamaan.

– Harmi, että Mikaelilta meni silloin nilkka, mutta se oli minun onneni. Olemme joskus sitä yhdessä naureskelleetkin.

Näytä kaikki uutiset