PINNALLA – Koko liigauransa HIFK:ta edustanut Micke Åsten: ”Tuntuu, että pelaan elämäni parasta kiekkoa nyt”
Pinnalla-juttusarjassa vieraana Micke Åsten.
Micke Åsten on edustanut HIFK:ta tämän kauden joukkueen pelaajista pisimpään ja koko liigauransa ajan. Syksyllä Muulin pelipaitaan ommeltiin neljäs tähti 400 pelatun runkosarjaottelun merkiksi, ja nyt Pinnalla-sarjassa 30-vuotias voimahyökkääjä kertoo, millainen tuo matka on ollut.
HIFK:lla on takanaan onnistunut viikko, kun viime tiistaina joukkue kaatoi vahvalla esityksellä Nordiksella sarjakärki Rauman Lukon, minkä lisäksi HIFK kävi onnistuneella ryöstöretkellä Kouvolassa KooKoon vieraana. Täydet kuusi sarjapistettä kasaan viikon kahdesta ottelusta ja HIFK on kääntänyt kurssiaan voittamalla viisi edellisestä kuudesta ottelustaan.
– Jos aikaisempiin viikkoihin vertaa, niin tehokkuus oli varmasti kohdillaan. Alkukaudesta oli paljon pelejä, joissa meillä oli vastustajaa enemmän paikkoja, mutta tulos kuitenkin kääntyi meitä vastaan. Nyt varmaan karman laki astui kuvaan varsinkin lauantaina, koska kyllä KooKoo oli siinä ottelussa pelillisesti parempi, mutta nyt oli meidän vuoro saada vähemmilläkin tonteilla tulosta aikaiseksi, Micke Åsten summaa joukkueen edellistä viikkoa.
Lauantaina nähtiin myös HIFK-kannattajien tuki joukkueelle parhaimmillaan, kun Kouvolaan oli järjestetty megafanimatka ja HIFK sai vierasottelussa punaisesta päätykatsomosta mielettömän hienon tuen läpi ottelun.
– Hyvältä se tuntui ja nuo ovat makeita juttuja, kun kannattajat ovat meidän matkassamme tukena. Sen kyllä näki ja tunsi kaukalossa. Hienoa, että noita megamatkoja järjestetään joka kausi. Kyllähän me voimaa saadaan myös vastustajan kannattajien huuteluista, mutta vielä hienompaa on se, kun meitä kannustetaan vieraspelissä, Åsten kiittää.
Åsten on edustanut HIFK:ta koko liigauransa ajan, minkä lisäksi hän on pelannut useamman kauden Kolleissa sekä HIFK:n B-junioreissa. Vuosaaren Viikinkien kasvatille runkosarjan otteluita HIFK:n liigajoukkueessa on kertynyt jo 407 ja kun lasketaan mukaan pudotuspelit ja CHL-ottelut, on pelejä vyöllä HIFK:n edustusjoukkueessa jo yli 500. Tällä kaudella Åsten on esiintynyt vahvasti ja saanut paljon vastuuta.
– Pelillisesti voin olla omiin suorituksiin tällä kaudella melko tyytyväinen. Toisaalta maalipaikkoja on varmaan ollut enemmän kuin urallani koskaan tähän mennessä, joten kyllä sitä toivoisi punalampun palavan vähän useammin. Ei se auta kuin jatkaa samaan malliin. Pitää varmaan laittaa silmät kiinni ensi kerralla ja sutaista maalia kohti, 22 ottelussa tehot 2+1 tehnyt Åsten virnistää.
HIFK:n otteluita tarkasti seuraavat tietävät, ettei Åstenin panosta joukkueelle mitata tehopisteissä. Joukkueelle aina kaikkensa antava hyökkääjä on urallaan ansainnut paikkansa luotettavuudellaan ja isolla työmäärällään. Åsten on pelaaja, joka antaa joukkueelle virtaa vaikeinakin iltoina ja jättää kaukaloon aina kaikkensa. Käynnissä on jo 11. kausi HIFK:n liigajoukkueessa.
– Onhan tässä kerennyt nähdä pelin evoluutiota eli sitä, miten peli on Liigassa vuosien aikana muuttunut. Samalla on nähnyt paljon pelaajia. On ollut niitäkin tilanteita, että joku pelaaja on jäänyt eläkkeelle ja hänen poikansa on noussut sarjaan pelaamaan. Välillä tulee fiilis, että alkaako tässä vanhaksi tulla, vaikka en koekaan olevani ihan kääpä, Åsten pohtii.
”Ei ole tarvinnut katsella muualle”
Åsten kertoo kiekkoilijan arjen olevan uran aikana niin hektistä, ettei hän vielä uransa tässä vaiheessa ole liiaksi ehtinyt pysähtyä miettimään sitä, miltä on tuntunut edustaa yhtä seuraa kaikki nämä vuodet.
– Vuosi ja sopimuskaudet kerrallaan tässä on menty. Helsinki on mun kotikaupunki ja on ollut kunnia saada pelata aina HIFK:ssa, eikä näitä asioita missään nimessä saa pitää itsestäänselvyytenä. Olen aina halunnut olla täällä ja voittaa mestaruuden tässä seurassa. Pari kertaa olemme aikanani lähelle päässeet.
HIFK:n junioreissa Åsten pääsi juhlimaan peräti kahdesti B-junioreiden SM-kultaa ja myös Kolleissa palkintokaappiin matkasi A-nuorten Suomen mestaruus. Liigassa HIFK pääsi Åstenin aikana lähelle mestaruutta keväällä 2016, jolloin joukkue hävisi finaalit kirvelevästi Tapparaa vastaan.
– Silloin juniorina saattoi tuntua, että tämä voittaminen on ihan arkipäivää. Sitten tultiin Liigaan ja aika pitkään tehtiin töitä, että päästiin finaaleihin. Lähtökohtaisesti täällä on kuitenkin joka vuosi mahdollisuus menestyä. Toistaiseksi minuun on luotettu ja seura on aina tarjonnut uutta sopimusta, joten ei ole tarvinnut muualle katsella. Itse olen yrittänyt hoitaa oman ruudun siten, että voitaisiin joka kausi nostaa kannua. Sen eteen tehdään töitä myös tänään, huomenna ja ylihuomennakin. Voittaminen ajaa itseäni eteenpäin.
Åsten on totisesti nähnyt, mitä voittaminen vaatii. 2016 finaalitappion jälkeen HIFK oli neljä kertaa putkeen välierissä, mutta joka kevät tie nousi pystyyn ennen finaaleita.
– Onhan ne tiukoissa paikoissa häviämiset karmivia juttuja, mutta samalla myös tämän lajin suola ja jälkeenpäin ajateltuna niistä saa voimavaroja tulevaan. Harvassa ammatissa pääsee kokemaan tällaista tunteiden kirjoa. Sen tässä on oppinut, kuinka tärkeää joukkueelle on kasvaa kauden aikana yhteen. Yhdessä koetut kokemukset ja vaikeudet pitkän kauden aikana mitataan vasta siellä keväällä ja silloin on merkitys sillä, kuinka tiivis ja yhtenäinen joukkue on kasassa. Se pätee tälläkin kaudella ja varmasti hienot hetket ovat vasta edessä.
”Kunnioitus pitää myös ansaita”
Åsten on ollut tämän kauden joukkueesta myös pisimpään HIFK:n pukukopissa. Ensimmäinen muisto liigakopista on jäänyt mieleen. Kaudella 2011-12 HIFK:ta valmensi Bluesista saapunut Petri Matikainen.
– Muistan astuneeni koppiin ja siellä Matikainen seisoi bootsit ja revityt farkut jalassa sekä piti itselleen tyypillisen puheen. Silloin ei nuorella pelaajalla ollut mitään asiaa kopissa omaan loossiin vaan kyllä me junnut puimme ensiapuhuoneessa kamat päälle. Nykyään nuoria silotellaan enemmän ja heillä on omat loossit ja nimikyltit. Me aloitimme sieltä ensiapuhuoneesta ja itseäni aikaisemmin pelanneet ovat aloittaneet varmaan vielä kauempaa hallin uumenista, Åsten summaa.
Ajan saatossa Åstenin rooli kopissa on ”hieman” muuttunut.
– No onhan se erilaista nykyään, jos miettii vielä sitä ensimmäistä kautta, jolloin Kimmo Kuhta moikkasi ekan kerran vasta tammikuussa, vaikka samassa jengissä pelattiin, Åsten nauraa.
– Siitä on aika pitkälle päästy ja rooli on kopissakin kasvanut. Kyllä me kokeneemmat pelaajat autamme nuoria pelaajia kopissa, mutta itse lähden siitä ajatuksesta, että kaikki kunnioitus pitää myös itse ansaita. Nuorempien pelaajien pitää tehdä täysillä hommia ja herättää vanhempien pelaajien kiinnostus. Mitään ei saa ilmaiseksi ja kaikki pitää ansaita. Maailma on tietysti muuttunut ja niin on jääkiekkokoppikin. Siinä vaiheessa, kun nuori pelaaja tulee hyvin joukkueeseen sisään, me kokeneemmat rohkaisemme vain olemaan vielä enemmän oma itsensä.
Åsten on oman paikkansa todellakin vuosien aikana ansainnut, mutta helpolla se ei ole tullut. Useaan otteeseen hänen kohdallaan on sopimuksen kanssa menty niin sanotusti vuosi kerrallaan, joten alempien ketjujen hyökkääjä on ansainnut paikkansa aina uudelleen ja uudelleen.
– Jos sen purkaa osiin, niin onhan siellä matkan varrella ollut tilanteita, joissa on pelannut huonon pelin, joutunut pelin lopussa penkin päähän ja seuraavassa pelissä katsomoon. Kyllä siinä on nuorempana tullut mietittyä, että missähän sitä ensi kaudella pelaa. Mutta sitten on tullutkin seuraava päivä ja seuraava peli, jossa on taas mahdollisuus näyttää. Itse olen oppinut vasta myöhemmällä iällä olla ajattelematta liikaa ja oppinut, että liika miettiminen johtaa vain huonoon lopputulokseen.
– Pitää antaa vain mennä ja pelata omilla ehdoilla. Se ei auta pelaamista yhtään, jos tuppaa miettimään liikaa. Viime vuosina olenkin huomannut, kuinka omilla ehdoilla pelaaminen on yleensä tuottanut parhaan tuloksen. Voinkin sanoa, että pelaan nyt urani parasta kiekkoa. Olen hiffannut sen, että sellainen turha puristaminen ja liika miettiminen ovat vain pois pelaamisesta. Virheitä tulee kaikille, mutta niiden kanssa on helpompi elää kuin se, ettei pyri kentällä tekemään juuri mitään.
Ulos Summasen suunnitelmista
Vaikein hetki Åstenin uralle osuu kesälle 2013. Hänellä oli sopimus kaudelle 2013-14, mutta tuolloin päävalmentaja Raimo Summanen ei nähnyt hänelle tilaa joukkueessa ja Åstenin isoksi yllätykseksi pelipaikka pitikin löytää muualta. Nuori hyökkääjä pelasi yhden kauden Mestiksessä Kiekko-Vantaassa, kunnes seuraavalla kaudella uusi valmennus otti hänet takaisin Nordikselle.
Åsten kertoo olleensa uransa syvimmissä vesissä tuolloin, kun sopimus HIFK:n kanssa purettiin valmennuksen aloitteesta.
– Kyllä 19-vuotias Micke Åsten oli syvissä vesissä, kun Summaselta ja HIFK:sta tuli potkut. Muistan ne pari yötä, jotka tuli valvottua ja oli maailmanloppu kyseessä silloin.
– Jälkeenpäin ajateltuna hyvää siinä oli se, että Vantaalla sain pelata paljon ja sen joukkueen päävalmentaja Pekka Kangasalusta siirtyi seuraavaksi kaudeksi HIFK:hon apuvalmentajaksi ja lupasi tekevänsä kaikkensa minun eteeni. Tulin takaisin HIFK:hon try-out-sopimuksella ja sen verran hyvin taisi mennä, että sain suoraan kahden vuoden sopimuksen.
Tuon episodin jälkeen Åsten on pelannut vain HIFK:ssa. Hän kiitollinen henkilökunnalle siitä, että häneen on luotettu pitkään.
– Paljon on ihmisiä vaihtunut, mutta olen onnistunut säilyttämään asemani sellaisena, että minut halutaan täällä pitää, että varmasti monta asiaa olen myös tehnyt oikein. Täällä henkilökunta ei ole pelkästään hyvän päivän tuttuja, vaan näistä ihmisistä on tullut kavereita ja ystäviä. Kyllä sitä on tietyllä tavalla vuosien aikana kasvanut tähän yhteisöön kiinni.
”Moni ei varmasti tajua, mitä olemme näin lyhyellä matkalla oppineet”
Entä mitkä ovat niitä lämpimimpiä muistoja HIFK-ajoilta?
– Varmasti se kevään 2016 finaalijoukkueen yhteishenki ja sellainen sitkeys sekä yhtenäisyys. Se oli sellainen joukkue, että saatettiin olla pari erää unessa, mutta viimeisessä erässä alettiin kaivaa kaneja hatusta ja tultiin monissa peleissä ohi vastustajasta. Se oli tiivis joukkue ja niitä samoja asioita pyrin tuomaan joka kausi pukukoppiin. Kyllä mä uskon, että ne kaikista hienoimmat hetket ovat vasta kuitenkin uralla edessä.
Tämän kauden joukkueeseen Åsten luottaa vahvasti.
– Jokaiselle joukkueelle tulee usein ne hetket kaudessa, että käydään kuopassa ja meille se tuli alkukauteen. Pikkuhiljaa olemme päässeet pinnalle. Moni ei varmasti tajua, että mitä olemme jo näinkin lyhyellä matkalla kauden aikana oppineet toisistamme, kun on ollut vaikeampaa ja uskon, että se kääntyy vielä positiiviseksi asiaksi kauden aikana. Syvällä on käyty joukkueena ja jokainen pelaaja on varmasti joutunut tekemään itsetutkiskelua sen suhteen, että miksi homma ei lähde käyntiin. Se, että se on tapahtunut alkukaudesta antaa minulle uskoa siihen, kuinka meillä on mahdollisuus parantaa koko ajan peliämme ja olla keväällä parhaimmillaan.
HIFK:lla on mielenkiintoinen viikko edessään, kun viikon kaksi ottelua ovat Back-to-Back -ottelut Oulun Kärppiä vastaan. Ensimmäinen kohtaaminen pelataan perjantaina Nordiksella ja lauantaina joukkueet kohtaavat Oulussa.
– Nämä ovat hienoja juttuja, eikä varmasti ole vaikea latautua noihin peleihin. Paikallispelejä kun tällä hetkellä ei ole, Kärppiä ja Tapparaa vastaan pelattavista peleistä on muodostunut isoja pelejä minulle ja joukkueelle. Varmasti sama huomataan viikonloppuna myös kannattajissa. Näihin on itsekin mukava hypätä mukaan, kun pelataan etelä vastaan pohjoinen.
Teksti: Henri Havusela
