FREE.fi | People Of HIFK
People Of HIFK on yhdessä FREE.fi -laskutuspalvelun kanssa tuotettu juttusarja, jossa esitellään ihmisiä ottelutapahtumien taustalta.
FREE.fi tuo vapauden työelämään, mahdollistamalla työn tekemisen kevytyrittäjänä tai toiminimiyrittäjänä. Työtä tekevä pääsee keskittymään olennaiseen, FREE.fi:n hoitaessa byrokratiaviidakon.
OSA 1: Juuso, valokuvaaja
”Jääkiekko on ollut aina tärkeä osa elämääni. Pelasin itsekin junnuna, mutta oli kuitenkin selvää etten tulisi koskaan pelaamaan ammatikseni. Olen tykännyt myös valokuvaamisesta pienestä pitäen, ja hurahdin siihen kunnolla opiskeluaikoina. Aloitin oman kiekkokuvaajan urani aikoinaan Jatkoajan puolella ja sain kuulla mahdollisuudesta kuvata HIFK:lle hieman ennen viime kauden alkua. Ennen kuin huomasinkaan olinkin jo kuvaamassa otteluita joukkueelle.
Parasta tässä on kahden itselle rakkaan asian, eli jääkiekon ja valokuvaamisen yhdistäminen. On myös hieno mahdollisuus päästä seuraamaan joukkueen toimintaa tiiviisti ja lähietäisyydeltä, sekä olla omalta osaltani dokumentoimassa sen historiaa matkan varrella. Etenkin nyt katsojien päästyä takaisin hallille on matseissa ollut ihan toisenlaista fiilistä ja ilmettä, se näkyy hyvin myös jäällä.
Kuvattuani HIFK:lle vasta yhden kokonaisen kauden, voisi viime kautta kokonaisuudessaan sanoa parhaaksi muistokseni toistaiseksi. Se oli tosiaan ensimmäinen kauteni näissä hommissa, ja kausi oli muutenkin kaikin puolin varsin poikkeuksellinen koronasta johtuvine seikkoineen, NHL-lainoineen, pisteputkineen, jne. Kausi huipentui tälläkin kertaa pudotuspeleihin, ja vaikka matka ei yltänytkään ihan finaaleihin saakka, oli hienoa päästä päättämään kausi pronssimitaleihin. Lisäksi pakko mainita, että ensimmäinen Nordiksella aikoinaan kuvaamani matsi oli samalla myös Ville Peltosen viimeiseksi jäänyt ottelu Liigassa keväällä 2014.”
Juuso, Valokuvaaja
OSA 2: Micke, ottelukuuluttaja
“HIFK:lle päädyin duuniin vahingossa. Istuttiin silloisen A-junnujen joukkueenjohtaja Pera Ahlroosin kanssa Pennissä ja se kysyi, tunnenko ketään joka olis kiinnostunut kuuluttamaan. Sanoin, että tässä vastapäätä istuu kiinnostunut. Seuraavana aamuna Frank Moberg soitti ja loppu on historiaa. Elettiin loppukesää 1990 ja samana syksynä alkoi eka kausi.
Työhöni kuuluu lyhyesti sanottuna mahdollistaa kaikki ääni hallissa meidän kautta. Kuulutetaan ja soitetaan musiikkia sekä ajetaan videoäänet. Ollaan varmaan Liigan ainoa äänitiimi, jossa isä ja pojat tekee yhdessä duunia.
Parasta tässä on, että saan tehdä duunia joukkueelle, jota oon seurannut pikkukundista asti. Miten sen nyt sanoisi, aikamoinen dream come true.
Yli kolmenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut niin paljon, että on vaikea nostaa parasta muistoa. Jokereiden kaato oli aina hienoa, mutta kyllä kärkeen menee eka mestaruus työn aloituksen jälkeen. Takana oli jo kahdeksan vuotta kuitenkin, oli oltu lähellä ja vähemmän lähellä mestaruutta jo pitkään. Ensimmäinen maistuu aina parhaalta.
Micke, HIFK:n ääni