logologo
HIFKJYP
ke 18.09.2019 klo 18:30

Kollien kausi käynnistyy tänään – Yksilöt tiiviissä seurannassa

Kollit – Kiekko-Espoo Elisa-areenalla klo 19:00. IFK:n juniorityön kehityspäällikkö seuraa pelaajien suorittamista kauden jokaisessa ottelussa.

IFK:n juonioreissa panostetaan entistä vahvemmin valmennuksen kehittämiseen ja systemaattiseen suunnitteluun. Dataa kerätään entistä kattavammin ja kaikki tieto jää seuran käytettäväksi.

Kaiken tekemisen keskiössä on kuitenkin nuori ihminen. IFK:n juniorityössä kasvatetaan hyvien kiekkoilijoiden lisäksi myös hyviä ihmisiä.

Edellisen lätkäkauden päätyttyä IFK:n junioritoiminnan kehityspäällikkönä aloittanut Simo Mälkiä vastaa A-, B- ja C-junioreiden rostereista. Mälkiän vastuulla on seurata nuorten kehitystä ja tehdä päätös, milloin pelaaja on valmis siirtymään ikäluokassa eteenpäin.

Mälkiällä on ennen valmennusuraansa taustaa myös Liiga-pelaajana. Veri vetää edelleen kiekkokaukalon äärelle ja kolmesta ikäluokasta vastaaminen tietää pitkiä päiviä lajin parissa.

– Varsinaista normipäivää minulla ei olekaan, Mälkiä kertoo.

Valmennusurallaan Kiekko-Vantaan päävalmentajana ja KooKoon liigajoukkueen apuvalmentajana toimineen Mälkiän työnkuvaan kuuluu myös valmennuksen kehittäminen.

– Valmennus on pitkälti suunnittelutyötä ja pyrimme saamaan sitä entistä systemaattisemmaksi. Keräämme kaiken tiedon pelaajistamme ja tehdyistä harjoitteista. Sen myötä analysointi helpottuu ja pystymme kehittämään pelaajaa.

Kehityspäällikön työ ei elä jääkiekkokauden kalenterin mukaan, vaan prosessin on oltava jatkuva. Mälkiä kertoo kausisyklien vaikuttavan siltä osin, että pelaajat ja valmentajat saattavat siirtyä kauden päätteeksi, mutta hän katsoo asioita mieluummin pidemmällä aikavälillä.

– Haluan ajatella, että pelaajat ovat seurassa useamman vuoden. Nuorten kanssa täytyy olla kärsivällinen ja ymmärtää, että ihmiset kehittyvät eri tavoin ja eri ikäisinä.

Motivoitunut yhteisö 

Mälkiä tuli IFK:hon helmikuussa 2019, kun Kollien päävalmentajana toiminut Kari Kalto hyppäsi liigajoukkueen valmennustiimiin. Mälkiä otti loppukaudeksi ohjat Kollien pääkäskijänä ja alkoi valmistautua myös uuteen toimenkuvaansa. Virallisesti 36-vuotias Mälkiä aloitti nykyisessä pestissään 1. toukokuuta.

– Se oli hyvä sisäänajopätkä. Kollien pelaajat tulivat tutuksi kolmen kuukauden aikana ja ymmärsin selkeämmin sarjan vaatimustason.

Mälkiän työyhteisö koostuu nuorista urheilijoista ja valmentajista. Kehityspäällikkö kehuu työympäristöään ja siellä vaikuttavia ihmisiä.

– On antoisaa työskennellä kirkassilmäisten, tavoitteellisten nuorten kanssa. Seuraan ilolla heidän ottamiaan kehitysaskelia ja etenemistä urallaan. Nyt kesällä oli hienoa nähdä, kun nuoret tulivat omatoimijaksolta ja fyysiset testitulokset kertovat selkeästi kehityksestä. Sellainen tuo nuorelle lisää intoa treenaamiseen ja parhaillaan pelaaja pääsee tietynlaiseen positiiviseen flow-tilaan. Joskus pelaajia täytyy jopa hieman rauhoiteilla, että harjoittelu pysyy järkevänä, Mälkiä nauraa.

– Meillä on todella motivoitunut yhteisö ja motivoituneiden ihmisten kanssa on helppo ja hyvä työskennellä.

Keskiössä on ihminen 

Viime kaudella 2018-19 IFK:n juniorijoukkueista yksikään ei selvinnyt mitalipeleihin. Vaikka Mälkiä huomauttaakin, että Kollien tulisi selvitä jokaisella kaudella vähintään ylempään jatkosarjaan, toteaa hän samaan hengenvetoon, ettei juniorityön laatua mitata menestyksen mukaan. Isoin fokus on yksilön kehittämisessä.

– Se on asia, mitä muistutan aina valmentajillekin. Konkreettisina mittareina toimivat pelaajien edustus ikäkausimaajoukkueissa ja kuinka paljon omia kasvatteja tuotamme liigajoukkueeseen. Jos pelaajatuotanto on hyvää, niin tulemme tuottamaan pelaajia myös muihin liigajoukkueisiin.

Viime kauden osalta jälkimmäisestä mittarista voi päätellä pelaajatuotannon olleen positiivista. Kauden päätteeksi Kolleista mm. puolustaja Axel Rindell sai sopimuksen Jukureihin ja hyökkääjä Joel Kerkkänen Pelicansiin. Lauri Kulmala siirtyi kesken kauden Ässiin.

IFK:lle juonioritoiminnan kehittäminen on pelaajatuotannon kannalta yksi peruspilareista. Nuorten kouliminen ammattiurheilijoiksi on kuitenkin toissijaista.

– Juniorityössä kasvatetaan hyvien kiekkoilijoiden lisäksi myös hyviä ihmisiä. Pelaajat saavat hyvät eväät myös muuhun elämään, Mälkiä päättää.

Näytä kaikki uutiset