Mikko Kurvinen valmistautuu 12. liigakauteensa IFK:ssa
Puolustaja Mikko Kurvinen on pitkän linjan IFK:laisia. ”Kurvi” saapui Stadiin keväällä 1999 ja hyppäsi suoraan Kollien pudotuspeleihin. Seuraavalla kaudella Kolleissa tilille kertyi 38 ottelua ja liigassa 14. Tämän jälkeen 34-vuotias Kurvinen on, kolmea Ruotsin kautta lukuun ottamatta, edustanut liigassa aina IFK:ta. Peruspuolustajien aatelia oleva Kurvinen valmistautuu tällä hetkellä 12. liigakauteensa. Kurvisen arvoa nostaa se, että vaikka 339 runkosarjan ottelussa tehot ovat 8+29, koko uran plusmiinus on 36 plussalla.
Hyväntuulinen Mikko Kurvinen kertoi treenin maistuvan, vaikka sää kohtuullisen aurinkoinen onkin. Jatkosopimus syntyi hyvissä ajoin, mutta sitä ennen piti varmistaa, että kroppa on kunnossa ja että se kestää pitkän kauden rasitukset. Edellisellä kaudella Kurvinen pystyi pelaamaan ainoastaan 14 runkosarjamatsia ja päälle neljä playoffs-peliä.
– Motivaatiosta jatko ei ole ollut kiinni. Täältä kyseltiin suunnitelmista ja haluista ja onko kroppa kunnossa. Kyllä siinä oli itsellä miettimisen paikka, lähinnä just monien loukkaantumisten vuoksi. Kyllä ne vähän rassasivat mieltä.
– Nyt kun nämä pienet vaivat tuli hoidettua, niin tuntuu, että ratkaisu oli oikea, Kurvinen selvitti jatkosopimuksen syntyvaiheita.
Kurvisen valmistautuminen kauteen on sujunut kuten monella muullakin kokeneella kiekkoilijalla. Kauden päätteeksi tuli lähete leikkauspöydälle ja sen odotti muutaman viikon mittainen kuntoutus. Tähän Kurvinen yhdisti myös perheen kanssa lomailun ja sai iskettyä kaksi kärpästä samalla kertaa.
– Nyt on päässyt treenaamaan jo kunnolla, neljä täyttä viikkoa menty ja nyt alkaa taas tuntua hyvältä, kun on päässyt muiden mukaan.
Pitkät urat samassa seurassa ovat nykypäivänä entistä harvinaisempia. Kurvinen myöntää, että saapuessaan IFK:hon 90-luvun lopussa, ajatus 34-vuotiaana pelaamisesta vuonna 2013 tuntui enemmän kuin kaukaiselta.
– Ei kyllä käynyt edes mielessä. Silloin kun aloitin vakavissani pelaamisen, niin mielessä oli 30-vuotiaaksi asti pelaaminen. Silloin sekin tuntui hurjalta ajatukselta. Vuosia on tullut lisää, mutta jääkiekkoilijaksi olen vielä nuori, Kurvinen naurahti.
Vakiokalustoa jo pitkään
Mestaruuskaudella 2010-11 Toni Söderholm oli parrasvaloissa ja palkittiin ensimmäisenä puolustajana Jari Kurri -palkinnolla, joka myönnetään pudotuspelien parhaalle pelaajalle. Harva muistaa, että Söden parina luuti Mikko Kurvinen. Mestaruus kuuluu eittämättä uran parhaisiin muistoihin, mutta paljon on sattunut ja tapahtunut vuosien varrella – niin Kurviselle itselleen kuin IFK:ssakin.
– Tulin aikoinaan A-junnuihin ja kyllä siinä on kaikennäköistä tapahtunut, mutta niinhän se menee. Reiluun kymmeneen vuoteen mahtuu paljon asioita ja tapahtumia, ihan missä vaan elämän alalla. Olen nähnyt monta valmentajaa, joukkuetta ja pelaajaa. Kaikki nämä vuodet ovat olleet hienoja kokemuksia.
Kurvinen oli todistamassa viime keväänä, kun pitkäaikainen pelikaveri Kimmo Kuhta pelasi viimeisen ottelunsa IFK:ssa. Mielessä vilahti myös omien pelien loppuminen joskus.
– Se tuntui just siltä, että kaikki loppuu aikanaan. Se tulee itse kullekin jossakin vaiheessa vastaan, pelaa sitten missä vaan tai tekee mitä vaan. Eihän se tietysti hyvältä tuntunut.
– Kibe oli Kibe ja hyvä jätkä, mukava oli pelata sen kanssa, Kurvinen muisteli IFK-legendaa.
