Päivä IFK:n fanien matkassa
IFK:n toimitus lähti mukaan fanimatkalle Hämeenlinnaan.
Joukko kauniin punaiseen pukeutuneita IFK-kannattajia kokoontuu sateisena lauantaina perinteisesti Sports Bar Elmoon valmistautumaan muutaman tunnin päästä alkavaan matkaan kohti Hämeenlinnaa. Edellisillan 6-0-kotivoitto HPK:ta vastaan on tuoreessa muistissa ja faniryhmän fiilis on odottava. Fan Clubin hallituksen jäsen ja tämänkertaisen matkan vetäjä Patrik Sjögren kertoo, että fanimatkoilla on täysin oma tunnelmansa ja sitä fiilistä ei saa kotona television ääressä istuessa. Kotona peliä katsotaan, hallilla viihdytään.
– Tämä on kyllä hieno tapa viettää puoli päivää saman porukan seurassa. Nimenomaan matkustaminen on kivaa. Kyllähän matsin näkee muuallakin, mutta se, että on kunnolla aikaa istua fanien seurassa täällä, jutella mukavia ja nauttia fiiliksestä, siinä on sitä jotain, "Pate" sanoo.
Tovin odottelun jälkeen bussi saapuu Kampin vanhan metroaseman kulmalle. Fanien joukko alkaa pikkuhiljaa valua kyytiin ja matka pääsee alkamaan. Bussin lähdettyä liikkeelle Pate kertoo matkaa koskevan informaation ja järjestää avausmaaliveikkauksen. Yhtä pelaajaa kohden voi panostaa kaksi euroa ja oikein arvannut voittaa koko potin paluumatkalla itselleen.
Fanimatkoilla on selkeät säännöt, joita jokaisen matkalle lähtijän tulee kunnioittaa. Esimerkiksi turha hölmöily on ehdottomasti kiellettyä. Sen sijaan hauskanpito ja oman joukkueen äänekäs kannustaminen on suotavaa, ellei jopa pakollista. Matsin aikana fanikatsomo onnistuukin välillä päihittämään vastustajan fanikatsomon.
Bussi kurvaa Rinkelinmäen hallin pihaan ja kiekko putoaa jäähän kello 17.00. IFK:n fanikatsomo pitää kiitettävästi ääntä ja tsemppaa kaukalossa taistelevaa joukkuetta kaikin voimin. Kapealla materiaalilla pelaava IFK ei saa maaleja tehtyä ja HPK voittaa 1-0. Kuten aina, tämäkin fanimatka sujuu hyvässä hengessä ja järjestyshäiriöiltä vältytään.
– Ihan yksittäisiä tapauksia on ollut. Ehkä kaksi kertaa on ollut jotain ongelmaa tässä kahdenkymmenen vuoden aikana. Halleissahan nyt sattuu ja tapahtuu, koska jostain syystä aika usein IFK-fanit joutuvat provosoinnin kohteeksi. Matkat itsessään toimivat kuitenkin aina rauhallisesti ja näille on mukava lähteä.
Vaikka IFK tällä kertaa hävisi niukasti, ei se faneja lannistanut ja paluumatka takaisin Stadiin jatkui hyvillä mielin. Erilaiset laulut ja etupenkki-takapenkki-huudot raikuivat. Eikä ilo suinkaan tähän koskaan pääty, sillä osa faneista jatkaa aina Stadin yöhön, väsyneimpien suunnatessa kotiin.
Tällaista on toiminta IFK-perheen kesken, kaveria ei jätetä ja sydän on punainen.
En Gång IFK, Alltid IFK!
