logologo
HIFKHPK
to 08.08.2024 klo 18:00

Henkilökuva: Micke Åsten ei säästele itseään kaukalossa

Micke Åstenista on kehittynyt vuosien varrella entistä kokonaisvaltaisempi jääkiekkoilija. Tämä on tarina "Muulista".

Micke Åsten ei säästele itseään peleissä, minkä ansiosta hän on ansainnut arvostuksen omien joukkuetovereiden ja seuran fanien keskuudessa. Oman ikäluokkansa nuorten maajoukkueen vakiokalustoon kuulunut hyökkääjä tavoittelee tällä kaudella lopullista läpimurtoaan. Tämä on tarina ”Muulista”.

25-vuotias Åsten pelasi ensimmäisen liigaottelunsa kuusi vuotta sitten. Omalle joukkueelleen elintärkeästä ärsyttäjästä ja muutamaan otteeseen myös hanskansa pudottaneesta duunaripelaajasta on kehittynyt vuosien varrella entistä kokonaisvaltaisempi jääkiekkoilija.

Helsingissä vuonna 1992 syntynyt ja koko lapsuutensa Vartiokylän kaupunginosassa Itä-Helsingissä asunut Åsten muutti lukio-ikäisenä perheensä kanssa Tapaninvainioon, josta hän aikanaan muutti ensimmäistä kertaa omilleen. Idän kasvatti pelasi nuorempana jääkiekon lisäksi myös futista Puotinkylän Valtissa.

Jääkiekon pelaamisen Åsten aloitti keväällä 1997 Vuosaaren Viikinkien kiekkokoulussa. Paikkana toimi legendaarinen, nyt jo purettu Vuosaaren jäähalli, joka sijaitsi vielä siihen aikaan entisen telakan halleissa.

– Aika pitkään tuli pelattua molempia lajeja, mutta futis tuli aina siinä rinnalla. 14-15-vuotiaana pelasin viimeiset futismatsini Valtissa. Faija valmensi kumpaakin lajia, niin aika hyvin sain pidettyä molemmat mukana. Kesällä pidin futiksesta ja talvella lätkästä. Hieman siinä piti miettiä, mutta lajivalinta syntyi aika helposti, Åsten muistelee.

Mistä tulee lempinimi Muuli?

Åstenin lempinimi on Muuli. Varsin yksinkertainen tarina hellittelynimen syntymiseen juontaa juurensa ruotsalaiseen NHL-pelaajaan ja vuoteen 2008, jolloin Åsten siirtyi IFK:n B-junioreihin.

– En aluksi tuntenut oikeastaan ketään IFK:sta. Tiesin muutaman henkilön, mutta ensimmäiset päivät olivat aika yksinäisiä. Pääsin silti hyvin jengiin messiin. Mika Partanen oli sitten varmaan katsellut Detroitin matseja ja totesi, että näytän ihan siellä pelanneelta Johan Franzenilta. Siitä se siis tulee ja sillä mennään edelleen, Åsten taustoittaa.

”Muuli” ei ole koskaan seurannut erikseen ketään yksittäistä pelaajaa. Idoliksi hän nimeää oman veljensä.

– Olisi helppoa sanoa esikuvaksi Teemu Selänne, sillä hän on varmasti inspiroinut kaikkia ysärilapsia. Isobroidi ei osannut pelata jääkiekkoa, mutta olen silti aika monessa asiassa seurannut hänen jalanjälkiään, Åsten sanoo.

Ensimmäinen liigamaali heti ensimmäisessä vaihdossa

Åstenin ensimmäinen kausi IFK-paidassa oli erinomainen ja menestystä on riittänyt jokaisena vuotena. Hän nousi heti IFK:n B-junioreiden avainpelaajiin ja oli voittamassa joukkueen kanssa Suomen mestaruutta kaudella 2008-2009. Hyvät peliesitykset kaukalossa toivat kutsun alle 17-vuotiaiden maajoukkueeseen ja saman kauden aikana Åsten pääsi pelaamaan kolme matsia Nuorten SM-liigassa.

Seuraavalla kaudella matseja kertyi Nuorten SM-liigassa, B-nuorten SM-sarjassa ja alle 18-vuotiaiden maajoukkueessa. Kausi päättyi B-junioreissa Suomen mestaruuden juhlimiseen ja Nuorten SM-liigassa tuli hopeaa. Kauden kruunasi alle 18-vuotiaiden maajoukkueen Minskissä saavuttama MM-pronssi.

2010-2011 Åsten pelasi koko kauden Kolleissa Nuorten SM-liigaa. Tilille kertyi samalla ensimmäiset Mestis-ottelut Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa.

Liigadebyyttinsä Åsten pääsi tekemään lopulta kaudella 2011-2012, kun Petri Matikainen oli IFK:n päävalmentaja. Åsten haisteli liigavauhtia jo harjoitusotteluissa, mutta pelasi lainasopimuksella Mestiksessä Kiekko-Vantaan riveissä.

– Olin Kiekko-Vantaan mukana ja sain kutsun IFK:n pelipäivän aamujäälle. Jään jälkeen sain tietää, että illan matsissa Raumalla olisi sauma päästä pelaamaan. Silloin oli samana päivänä serkun häät, mutta eipä siinä tarvinnut hirveästi alkaa valitsemaan, Åsten muistelee.

Liigadebyytti sujui Åstenin kannalta unohtumattomasti. Uran avausmaali syntyi heti ensimmäisessä vaihdossa – ensimmäisellä laukauksella.

– Ensimmäisessä vaihdossa kiekko meni jollain ihmeellisellä tavalla maalivahdin olkapään kautta pleksiin ja siitä selän kautta sisään. Se oli ikimuistoinen ottelu, vaikka hävisimmekin 3-1. Maalitahti ei ole pysynyt ihan samanlaisena, mutta debyytti on jäänyt juuri tuon maalin takia vahvasti mieleen, Åsten nauraa.

Åsten pelasi ensimmäisellä liigakaudellaan 23 ottelua. Kausi päättyi Kolleissa A-junioreiden Suomen mestaruuden juhlimiseen.

Åstenin liigauran avausbyyrin voit katsoa videolta.

Åstenin pelityyli on muuttunut huomattavasti ensimmäisistä liigakausista. Mestiksen ja Liigan välillä sahanneesta röyhijästä on tullut entistä kokonaisvaltaisempi pelaaja. Åsten ei enää pelkästään kohnota kiekon perässä ja taklaa kaikkea liikkuvaa. Taklaamisen ja aktiivisen karvauspelin lisäksi hän osaa myös rakentaa maalipaikkoja.

Åsten myöntää ensimmäisten liigakausien ja matsien olleen hänelle selviytymistä ja virheiden välttämistä. Iän, kokemuksen ja pelattujen otteluiden myötä hänen ajatusmaailma on muuttunut. Åsten uskaltaa pitää kiekkoa eikä enää samalla tavalla pelkää tehdä virheitä.

– Ensimmäisissä liigapeleissä minulla oli ehkä hieman sellainen anteeksipyytelevä mielentila. Viimeisen kolmen vuoden aikana kiekolliset taitoni ja kiekollinen pelaamiseni on mennyt eteenpäin. Se on varmasti isoin muutos. Pitää vain uskoa siihen, että se näkyy myös tilastoissa, kun jaksaa painaa tarpeeksi hommia. Haluan onnistua ja ottaa ison roolin joukkueessa, Åsten sanoo luottavaisena.

Seitsemän ottelun pelikielto Mestiksessä sai puhelimen soimaan

Åsten pelasi kauden 2013-2014 Kiekko-Vantaassa. Yhden Mestiksessä vietetyn kauden jälkeen ”Muuli” palasi HIFK:hon kaudeksi 2014-2015. Koska hän ei kyseisellä kaudella mahtunut jokaisessa ottelussa liigan kokoonpanoon, tuli pelituntumaa pidettyä yllä vantaalaisseuran riveissä lainasopimuksella.

Marraskuussa 2014 Kiekko-Vantaalla oli edessä vierasottelu TuToa vastaan. Åsten veti tuttuun tyyliin hyökkäyspään tilanteen loppuun asti ja taklasi päädyssä TuTossa silloin pelannutta Kristian Tuohilampea. Åstenin kanssa samaan aikaan IFK:ssa pelannut Tuohilampi loukkaantui.

Tilanteesta tuomittiin kurinpitokäsittelyn jälkeen Åstenille seitsemän ottelun pelikielto. Tästä seurannut mediakohu oli Åstenille herättelevä.

– Sitä pyöriteltiin silloin aika paljon. Kun minulla ei ollut salaista puhelinnumeroa, niin ihmiset nappulasta vanhempaan soittelivat kaikennäköisiä puheluita. Se tuli hieman silmille, kun en ollut tottunut siihen eikä ollut aikaisempaa kokemusta vastaavasta, Åsten myöntää.

– Nyt tiedän miten pitää reagoida, jos jossain vaiheessa sattuu samantyylinen vahinko. Kun tässä hallissa taklaat tai painit vastustajan kanssa, niin omat fanit ovat omalla puolella. Täällä vaaditaan, että pitää lyödä itsensä likoon. Välillä rapatessa roiskuu, Åsten sanoo tuijottaen Nordiksen tyhjää kaukaloa.

Tavoitteet kirkkaana mielessä

IFK-paidan pukeminen on Åstenille kunnia-asia. Nuorempana Nordiksella pyöriessään hän kertoo seuranneensa erityisesti veljeään, jolla oli tähtilogolla varustettu Sami Kapasen pelipaita sekä IFK-lippu. Punainen oli Åstenille kaupungin väreistä selkeä ykkönen.

– IFK ja stadilaisuus ovat minulle isoja juttuja. Kliseisesti sanottuna seura tulee minulle veressä ja perintönä. Edesmennyt vaarini oli niin stadilainen kuin olla ja voi. Kyllä hän oli aika pitkälti se henkilö, joka veteli viivat mihin suuntaan mennään. Vaarin ja broidin merkitys on ollut minulle suuri, Åsten kertoo.

Käynnissä oleva kausi on Åstenille kuudes IFK:n liigajengin mukana. Åsten on voittanut seurassa Suomen mestaruuden sekä B-junioreissa että Nuorten SM-liigassa.

Seuraavana tavoitteena on nostaa kannua myös Liigassa. Kaudella 2015-2016 se oli jo lähellä.

– Tässä seurassa halutaan voittaa jokaisena vuotena Suomen mestaruus. Niin myös tänä vuonna. Kausi ei ole lähtenyt parhaalla mahdollisella tavalla liikkeelle, mutta teemme päivittäin kovasti töitä. Jos jossain vaiheessa pitää hävitä, niin hävitään sitten syksyllä, eikä keväällä, Åsten sanoo.

– Mestaruudet ratkaistaan silloin.

Micke-Max Åsten

Näytä kaikki uutiset