logologo
HIFKPelicans
ti 31.01.2023 klo 18:30

PINNALLA – Kasper Kotkansalo: ”HIFK on minulle oikea paikka tavoitella unelmia”

Pinnalla-juttusarjassa Kasper Kotkansalo

Tällä viikolla Pinnalla-sarjassa 24-vuotias HIFK-puolustaja Kasper Kotkansalo kertoo omasta taipaleestaan ja siitä, millaista oli lähteä menestyksekkäiden juniorivuosien jälkeen Bostonin yliopistoon yhdistämään opiskelu ja jääkiekon pelaaminen. Korona-aika toi Kotkansalon ennenaikaisesti takaisin Suomeen, ja seuraavaksi monipuolinen puolustaja tähtää korkealle.

HIFK pelasi viime viikolla kaksi ottelua Kärppiä vastaan. Back-to-Back -ottelut venyivät molemmat jatkoajalle ja lopulta sarjapisteet jaettiin tasan 3-3.

– Oli tosi kiva, että voitettiin lauantain peli, mutta vähän ristiriitaiset fiilikset jäivät, koska olisimme voineet pelata myös paremmin noissa peleissä. Hyvä asia kuitenkin, kun saimme jaettua sarjapisteet Kärppien kanssa, Kasper Kotkansalo summaa.

HIFK:n puolustuksessa tällä hetkellä isoja minuutteja pelaava Kotkansalo aloitti jääkiekon Espoon Palloseurassa ja siirtyi C-juniori-ikäisenä Espoon Bluesiin, jossa hän saavutti C-junioreiden SM-hopea ja vuotta myöhemmin saman ikäluokan Suomen mestaruuden. Myöhemmin Bluesin A-junioreissa Kotkansalon palkintokaappiin matkasi SM-hopeaa.

– Vasta C-junioreissa siirryin hyökkääjästä puolustajaksi. Muistaakseni valmentajista Juha Ikonen kysyi, haluaisinko koittaa sitä roolia. Tykkäsin puolustajana heti alkuun siitä, kuinka alimpana pelaajana näkee eri tavalla koko kentän ja pääsee eri tavalla vaikuttamaan peleissä. Alkuun oli avausten kanssa hakemista, mutta muuten kiekon kanssa homma skulasi ihan hyvin, niin aika nopeasti pääsin siihen hommaan kiinni.

Puolustajan omien sanojen mukaan Bluesissa juniorivuodet olivat antoisia, kun joukkue pärjäsi erittäin hyvin.

– Siitä joukkueesta moni pelaa nykyään ammatikseen, ja junnuvuosista ovat kaikin puolin erittäin lämpimät muistot jääneet. Olin juniorina aika saman tyyppinen pelaaja kuin nykyäänkin, mutta varmasti vuosien aikana on tullut varmuutta ja tasaisuutta enemmän.

Kotkansalo on nuoresta asti ollut mukana maajoukkueissa eri ikäluokissa, joista isoimpana saavutuksena on U18 MM-kisoista voitettu kulta kaudella 2015-16. Kotkansalo nimettiin tuohon MM-joukkueeseen, mutta aika pitkään odotettiin, pääseekö Olli Juolevi Pohjois-Amerikasta kisoihin. Hän ei pudotuspelien takia ehtinyt mukaan ja Kotkansalon kisapassi leimattiin vasta toiseen otteluun.

– Sainkin sitten kisoissa paljon vastuuta, eikä minun varmasti ollut alun perin tarkoitus olla niin isossa roolissa siinä joukkueessa. Pääsin ottamaan pelipaikan hyvällä pelaamisella ja senkin takia siitä turnauksesta on erittäin hyvät muistot. Siinä joukkueessa muuten pelasivat myös Kristian Vesalainen, Juha Jääskä ja Niilo Halonen, joten hauska juttu on myös se, että olemme nyt taas joukkuekavereita. Tuollainen arvoturnaus ja siellä voittaminen luovat kyllä vahvoja siteitä pelaajien kesken. Se oli tiivis porukka ja unohtumaton kokemus. Siinä nähtiin, miten parhaimmillaan joukkue voi hitsautua yhteen. Meillä pysyi se porukka aika pitkälti kasassa ihan sieltä U16 maajoukkueesta asti, joten hyvien ystävien kanssa päästiin voittamaan, Kotkansalo kertoo.

Bluesin konkurssin takia hänellä oli kultajuhlien jälkeen päätösten aika. Kotkansalo oli päättänyt lähteä myöhemmin pelaamaan yliopistokiekkoa Pohjois-Amerikkaan, mutta kaudeksi 2016-17 oli tehtävä päätös siitä, missä pelaisi vuoden juniorikiekkoa ennen yliopistovuosia. Harkinnan päätteeksi hän päätti lähteä vuodeksi pelaamaan juniorisarja USHL:ään ja Sioux Falls Stampeden riveihin.

– Silloin oli kiinnostusta jo Liigasta, mutta se ei ollut vaihtoehto, koska minulla oli jo yliopistopaikka valmiina. Bluesin kuviot sekoittivat suunnitelmia aika pahasti silloin, mutta samalla mietin, ettei kiinnostusta ollut oman kehityksen kannalta pelata enää Suomessa A-junioreissa. Yliopiston kannalta ei siis ollut välttämätöntä lähteä USHL:ään, mutta ajattelin sen valmistavan minua yliopistokiekkoon mahdollisimman hyvin. En kadu sitä päätöstä yhtään. Pääsin asumaan siellä mukavassa perheessä, joka on pitänyt edelleen yhteyttä.

Kotkansalo varattiin kesällä 2017 NHL:n varaustilaisuudessa Detroit Red Wingsiin kolmannella kierroksella. Hänen halunsa pelata yliopistokiekkoa oli aikaisemmin jo herättänyt useamman yliopiston kiinnostuksen ja Boston oli niistä puolustajalle itselleen mieluisin vaihtoehto. Lopulta suomalainen pelasi ja opiskeli Bostonissa kolmen kauden ajan.

– Ihan siis mieletön kokemus, mutta samalla erittäin rankka. Niihin aikoihin kasvoin henkisesti paljon, enkä välttämättä ollut sinne mennessä ihan niin kypsä, mitä olin itse ajatellut. Pelillisesti siellä oli itselläni hankalaa oikeastaan kaikki kolme kautta, ja sen asian kanssa painiminen oli rankkaa. En kuitenkaan niitä vuosia vaihtaisi mihinkään, koska tuskin olisin henkisesti kasvanut niin paljon ilman noita haasteita.

Kotkansalon joukkuekavereina Bostonissa pelasi vuosien aikana useita tämän hetken NHL:n huippunimiä. Heti ensimmäisellä kaudella samassa kopissa oli muuan Brady Tkachuk, joka on Ottawa Senatorsin kapteeni.

– Tosi hyvä jätkä. Hän otti minut siipiensä alle ja oli ensimmäinen kaverini Bostonin vuosina. Meitä oli siinä useampi, jotka olimme USA:n ulkopuolelta kotoisin ja meillä oli tapana käydä sunnuntaisin Tkachukin isovanhemmilla syömässä, kun he asuivat samalla alueella. Kun Brady lähti NHL:ään, kävimme edelleen hänen isovanhemmillaan syömässä. Bradyn lisäksi noiden vuosien aikana sain paljon hyviä ystäviä, Kotkansalo kertoo.

 

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

 

Henkilön Kasper Kotkansalo (@kotkis) jakama julkaisu

Opiskeluvuodet rankkaa, mutta antoisaa aikaa

Puolustaja jakaa arvokkaan vinkin nuorille, jotka aikovat suunnata opiskelemaan ulkomaille ja se liittyy kielten opiskeluun.

– Kun yrität eri kielellä heittää läppää uusien ihmisten kanssa, se on yllättävän vaikeaa alkuun. Itse koen olevani ulospäin suuntautunut, ja kun sitä läppää ei aluksi osannut heittää, koin olevani vähän jopa eri ihminen, mitä todellisuudessa olen. Siinä tunsi olevan vähän askeleen perässä muita koko ajan ja sillä oli yllättävänkin iso merkitys kaikessa. Minua helpotti se, että olin siellä kolme vuotta ja sosiaalisesti homma lähti paranemaan. Varsinkin viimeinen vuosi oli erittäin jees.

Jääkiekon ohella opiskeleminen oli toinen iso asia, jonka perässä Kotkansalo Bostoniin lähti. Hän rohkaisee nuoria siinä, ettei opiskelun yhdistäminen kiekkoon ollut hankalaa.

– Se on tehty helpoksi siellä. Siellä ollaan samalla porukalla treeneissä ja oppitunneilla, niin ei tarvitse itse suunnitella aikatauluja ja miettiä, miten ehtii asiat hoitamaan ja aikatauluttamaan. Totta kai päivät ovat täysiä, eikä ole lusmuiluaikaa, mutta kaikki on hoidettu kuntoon ja se helpottaa, kun vieressä muutkin tekevät samaa hommaa. Koulun suhteen vaatimustaso on kova. Minultakin on moni kysynyt, että opiskelinko muka oikeasti, kun siellä olin. No totta helvetissä opiskelin, Kotkansalo nauraa.

Nyt puolustajalla on pelikokemusten lisäksi taskussaan kandin tutkinto markkinointiviestinnästä.

– Minulle merkitsee paljon se, että lähdin tuonne ja koin sen kaiken. Olisin varmasti voinut valita iisimmän tien, joten arvostan omissa valinnoissani sitä, kuinka menin epämukavuusalueelle ja haastoin itseäni jo nuorena. Varmaankin jossain kohti aion tehdä myös maisterintutkinnon, koska se on yleissivistävää ja kivaa vastapainoa, mutta nyt keskityn ihan täysillä kiekkoilijan uraan, enkä tällä hetkellä näe itseäni työskentelemässä minkään muun kuin jääkiekon parissa, vaikka tietysti tutkinto on hyvä plussa.

Neljännen opiskeluvuoden Bostonissa pilasi koronavirus, joka laittoi myös Kotkansalon suunnitelmat uusiksi. Alkamassa oli viimeinen ja se tärkein vuosi Bostonin yliopistossa, mutta nuori puolustaja ymmärsi, ettei yliopistosarjassa tulla pelaamaan pandemia-aikana sellaisia ottelumääriä, mitä kehittyvä pelaaja tarvitsee.

– Päätös oli kiekkouran kannalta helppo, mutta henkisesti tosi vaikea, koska Boston oli minulle rakas paikka. Eniten ärsytti se, ettei pelaamiseni ollut kolmen vuoden aikana lähtenyt lentoon ja odotin sitä neljättä kautta, että nyt laitetaan kaikki likoon. Oli kova näytönhalu, mutta tuon päätöksen siinä joutui tekemään. Tunteikkainta oli se, ettei saanut sanoa ihmisille siellä kunnolla jäähyväisiä. Lätkävarusteenikin jäivät sinne, ja kun myöhemmin hain niitä pois, ne olivat rotanpaskassa ja ne on nyt heitetty pois, Kotkansalo hymähtää.

Liigan ammattilaiseksi

Ikäisekseen jo paljon kokenut parikymppinen Kotkansalo herätti kiinnostusta, kun päätös yliopistokiekon lopettamisesta syntyi. Puntaroinnin jälkeen puolustaja lähti pelaamaan ensimmäistä ammattilaisuransa kautta Porin Ässiin ison vastuun perässä.

– Se kausi oli koronan takia aika skeidaa suoraan sanottuna, kun oli niin paljon säätämistä, mutta päätös oli täysin oikea, koska sain pelata Ässissä paljon. Moneen liigaseuraan oli mahdollisuus mennä, mutta Porissa sain ison roolin. Ässiltä se oli kyllä heikko kausi joukkueena, mutta siellä pääsin näyttämään osaamistani.

Ja sitten tulikin HIFK:sta tarjous, johon Kotkansalo tarttui.

– Teimme sopimuksen aika aikaisessa vaiheessa silloin. Kun kuulin Ville Peltosen tulevan valmentajaksi, päätös oli helppo ja mietin, että tuohon junaan haluan hypätä mukaan. Sen mitä Villestä tiesin, olin ihan varma saavani ne työkalut itselleni, mitä tarvitsen kehittyäkseni pelaajana. Tiesin Villen harjoittelufilosofian ja se kiehtoi. Vaikka ammattilaispelaajia ollaan, tässä pitää vielä tehdä paljon töitä kehittyäkseen. Tosi tyytyväinen olen nytkin päätökseen ja olen kyllä täysin oikeassa paikassa.

Viime kaudella Kotkansalo aloitti upeasti HIFK:n riveissä, josta palkintona oli kutsu myös Leijonien EHT-turnaukseen. Loppukausi oli kuitenkin muun joukkueen tavoin haastavampi, ja tälle kaudelle hän hakee itseltään ja joukkueeltaan tasaisempaa ja nousujohteista loppukautta.

– Viivapelaamista olen työstänyt paljon sinä aikana, kun olen HIFK:ssa ollut. Se oli aikaisemmin ihan surkealla tasolla, mutta täällä on löytynyt uusia oppeja siihen. Samoin HIFK:ssa pelatessa alivoimapelaamiseni on mennyt selvästi parempaan suuntaan. Ihan kokonaisuutena voisi sanoa, että paljon on itselläni kehittynyt ymmärrys siitä, minkälaista on olla ammattilainen ja mitä se vaatii. Isoja minuutteja olen nyt päässyt pelaamaan ja se nostaa itseluottamustani, koska varmasti on tehty asioita oikein.

Kotkansalo on monipuolinen kahden suunnan puolustaja, joka pystyy pelaamaan kaikissa pelitilanteissa. Myös tavoitteet ovat korkealla.

– Viime kaudella pystyin itselleni osoittamaan, että olen hyvä ja monipuolinen puolustaja, kun kutsu maajoukkueeseenkin tuli. Tulevaisuudessa tavoitteena on kasvaa maajoukkuepuolustajaksi ja toivottavasti joskus tulisi vielä mahdollisuus NHL:äänkin. Uskon, että HIFK on minulle oikea paikka tavoitella niitä unelmia.

”Toivottavasti kaikilla pelaajilla rentoutta seuraavissa peleissä”

HIFK:n tämän kauden puolustuksessa Kotkansalo näkee ison potentiaalin.

Ilari Melart on tuonut paljon osaamista ja hän on sellainen pelaaja, jota katson ylöspäin. Muutenkin meillä on jykeviä puolustajia, joita tarvitaan, kun keväällä halutaan pitkälle mennä. Samaan aikaan meillä on alakerrassa myös taitoa ja hyviä nuoria, kuten esimerkiksi Otto Salin. Tosi potentiaalinen pakisto kaikin puolin mielestäni.

HIFK:lla on paljon pelejä edessään, kun seuraavan kahden viikon aikana joukkue pelaa kuusi ottelua, joista seuraava on tämän viikon keskiviikkona himassa Lahden Pelicansia vastaan. Kotkansaloa ei otteluruuhka huoleta.

– Ei siinä, musta tuntuu, että meillä on ollut viime aikoina aika rento tuo otteluohjelma, niin nyt on harvinaisen paljon virtaa siihen nähden, että eletään marraskuun loppua. Varmaan sekin antaa energiaa, kun alkukaudesta käytiin joukkueena aika syvällä, niin toivottavasti nyt seuraavissa peleissä alkaa näkyä enemmän rentoutta kaikilla. Monilla joukkueilla voi tässä kohden kautta tulla jo dippiä jaksamisen kanssa, niin me varmasti jaksamme painaa, kun se meidän paska vaihe on takana, Kotkansalo summaa.

 

Teksti: Henri Havusela

Näytä kaikki uutiset