logologo
HIFKSaiPa
la 10.12.2022 klo 17:00

PINNALLA – Liigakaukaloihin murtautunut Jesse Seppälä: ”Pelini paranee ja pystyn auttamaan joukkuetta voittamaan”

Pinnalla-juttusarjassa vieraana Jesse Seppälä.

Lauantaina uran ensimmäisen liigamaalinsa iskenyt Jesse Seppälä, 20, on nopealla aikataulussa ottanut paikkansa HIFK:n liigajoukkueessa energisellä ja luotettavalla pelillään. Nuori hyökkääjä on tehnyt vakuuttavaa työtä joukkueen alemmissa ketjuissa, mutta tavoitteena on tulevaisuudessa kasvattaa roolia ja tuoda enemmän kiekollista osaamista esille. Nuorukainen on kulkenut urallaan jo Espoosta Tampereen kautta Edmontoniin ja sieltä HIFK:n riveihin.

Jesse Seppälä muistaa varmasti ikuisesti ensimmäisen liigamaalinsa, joka syntyi kuumassa ottelussa Porin Ässiä vastaan. HIFK:n nelosketju ajoi vahvasti maalille ja sekasortoisen ruuhkan keskeltä Seppälä lapio kiekon verkkoon ja taisi hetken olla ainoa HIFK-pelaaja, joka tiesi kiekon varmasti menneen maalin. Samassa ajassa tunteet kuumenivat ja ketjukaveri Micke Åsten sai suihkukomennuksen tappelusta ja osumaa tarkisteltiin pitkään videolta.

– Kyllä tiesin, että kiekko maalissa oli ja yritin siinä tuomareille asiasta sanoa, mutta heillä meni enemmän keskittyminen Muulin tappeluun. Ajattelin siinä, että ehkä parempi mennä vaihtoaition kautta, jos vaikka kapteeni Teemu Tallberg voisi mennä tuomareilta kysymään, että kai tässä maalikin tarkastetaan samalla, Seppälä nauraa.

– Mutta olihan se ikimuistoinen hetki ja tuntui hienolta, että nyt tuli maalin muodossakin onnistuminen.

Junioreissa kovia tehoja iskenyt Seppälä on kulkenut varsin mielenkiintoisen polun liigapelaajaksi. Espoon Bluesin junioreista tie on vienyt Tampereen kautta Edmontoniin Kanadan juniorisarjaan WHL:ään ja sieltä HIFK:hon Kolleihin pariksi vuodeksi. Viime kaudella liigaotteluita kertyi parin ottelun verran ja kesällä nuorukainen teki kahden vuoden sopimuksen HIFK:n liigajoukkueeseen.

Vahvalla luistelulla kentältä erottuva Seppälä murtautui heti kauden avausotteluun HIFK:n kokoonpanoon ja on pelannut 20 runkosarjan ottelusta 14, joten nopealla aikataululla hän on ottanut paikkansa joukkueesta. Suurin osa kaudesta on mennyt sentterin tontilla, mutta kahdessa edellisessä ottelussa pelipaikka on löytynyt nelosketjun laidalta yhdessä Miro Väänäsen ja Åstenin kanssa.

– Nousujohteisesti on oma kausi edennyt. Harkkapeleissä oli vielä tahmeaa, mutta mitä pidemmälle kausi on edennyt, sitä paremmin olen pystynyt tuomaan enemmän vahvuuksia mukaan peleihin. Koko ajan pelini on parempaa ja pystyn auttamaan joukkuetta voittamaan, Seppälä summaa.

Onko nuorukaiselle itselleen ollut jopa yllättävää se, kuinka vastuuta on tullut tasaisesti runkosarjan ensimmäisen kolmanneksen aikana?

– No tavallaan kyllä, koska kovia pelimiehiä on joukkue täynnä. Toisaalta se on myös asia, joka on auttanut paljon, kun kokeneemmilta pelaajilta tulee tukea ja heidän kanssaan on helppo pelata yhdessä. Olemme pelanneet Åstenin kanssa kaikissa peleissäni samassa ketjussa ja häneltäkin tulee paljon tukea. Koitan vain pelata mahdollisimman rennosti.

Kyseinen duunariketju on ollut HIFK:n vahvimpia lenkkejä sellaisinakin iltoina, kun joukkueella on tuloksellisesti ollut vaikeaa. Seppälän onnistunutta alkukautta kuvastaa hyvin sekin tilasto, että hän on tasakentällisin ollut vain kahdesti jäällä vastustajan tehdessä maalin.

– Meillä on kemiat kohdanneet ja näemme pelin samalla tavalla. Pelaamme simppeliä peliä ja luotamme siihen, että työnteko johtaa hyviin asioihin. Valmennukselta on tullut paljon ohjeita, mutta samaan aikaan he ovat antaneet pelata omaa peliäni. Tuntuu, että hekin pystyvät luottamaan minuun ja siihen pyrinkin, että olisin luotettava pelaaja, joka auttaa joukkuetta voittamaan.

Viime kauden kahta liigaottelua lukuun ottamatta Seppälä on muuten ehtinyt pelata vasta juniorikiekkoa ennen tätä kautta. Liigapelit kehittävät häntä vauhdilla.

– Kyllä koen sen juurikin niin. Mitä enemmän pelejä tulee, sitä enemmän löytyy kentälle rauhallisuutta, oppii samalla vastustajienkin pelaamisesta enemmän ja oppii sijoittumaan kentällä paremmin. Tuntuu, että pystyn koko ajan paremmin tuottamaan asioita joukkueelle enemmän jäällä, hän sanoo.

Espoosta Tampereelle ja Edmontoniin

Seppälä on Espoon Bluesin kasvatti ja junioreissa jälki oli tuhoisaa. C-junioreissa kaudella 2017-18 Seppälä takoi kaikki kauden sarjapelit mukaan luettuna 34 ottelussa huimat 74 tehopistettä. Kausi päättyi myös C-junioreiden Suomen mestaruuteen. Samalla kaudella hän edusti myös Bluesin B-junioreita.

– Tietyllä tavalla silloin ymmärsin, että jääkiekosta voi tulla joskus ammattikin, mutta siihen aikaan se oli noin nuorena enemmänkin hauskanpitoa ja koitin vain nauttia pelaamisesta, eikä silloin niinkään mietitty tulevaisuutta. Tuohon aikaan joukkueessa oli paljon myös koulukavereitani ja se näkyi siinä, että meillä oli tosi hyvä joukkuehenki ja hauskaa hallilla.

Kauden jälkeen Seppälällä oli edessään kuitenkin valinta uransa jatkon suhteen Bluesin mentyä konkurssiin. Tie vei Tampereen Tapparaan kaudeksi 2018-19, jonka aikana B-junioreissa syntyi 48 tehopistettä ja lisäksi vyölle tuli ensimmäiset ottelut A-junioreissa.

– Se oli kasvattava vuosi, kun muutin 16-17-vuotiaana yksin asumaan ja henkinen kasvu oli sillä kaudella tosi isoa. Sain myös pelata paljon ja onnistumisia tuli. Samalla kaudella pääsin pelaamaan junioreiden maajoukkuepelejä paljon. Se oli todella positiivinen kausi itselleni.

Jos Tampereelle muuttaminen oli iso hyppäys, oli seuraavalla kaudella edessä vielä isompi harppaus aivan uudenlaisiin ympyröihin. Seppälä tarttui tilaisuuteen ja lähti Kanadaan pelaamaan juniorisarja WHL:ään maineikkaaseen Edmonton Oil Kingsin joukkueeseen, josta on moni NHL-pelaaja ponnistanut.

– Ajatus siitä lähti, kun olimme maajoukkueen kanssa turnauksessa Kanadassa ja silloin mietin, että olisi siistiä päästä pelaamaan sinne ja kokeilemaan rahkeitani, Seppälä kertoo.

Oil Kings varasi Seppälän Kanadan juniorisarjojen ulkomaalaispelaajien varaustilaisuuden ensimmäisellä kierroksella vuonna 2019. Tampereella vietetyn kauden jälkeen Seppälä teki sopimuksen Oil Kingsin kanssa ja muutti 17-vuotiaana Edmontoniin, jossa hän asui sijaisperheessä.

Seppälän harmiksi kahden loistavasti edenneen kauden jälkeen Kanadassa loukkaantumiset astuivat kuvaan ja WHL:ssä otteluita kertyi kauden aikana vain 17.

– Alku oli sielläkin harkkapeleissä hyvä ja sain onnistumisia. Sarjan alussa kausi alkoikin sitten loukkaantumisella, enkä oikein missään vaiheessa saanut pelistä kiinni. Se oli henkisesti varmasti pelillisesti raskain kausi itselleni, kun lähes koko kauden olin loukkaantuneena ja katsoin, kun muut pelasivat.

Uusi ympäristö ja kanadalainen kiekkokulttuuri olivat kuitenkin enemmän kuin kokemisen arvoinen asia nuorukaiselle.

– Olihan se todella hienoa. Sitä sarjaa voisi ehkä parhaiten kuvailla junioreiden NHL:ksi. Mekin harjoittelimme ja pelasimme kotiottelumme samalla areenalla kuin Edmonton Oilers eli Rogers Placessa. Pääsin päivittäin näkemään, kun Oilersin numero 97 (Connor McDavid) ja 29 (Leon Draisaitl) harjoittelivat meitä ennen ja näki sen vauhdin, millä NHL-pelaajat harjoittelevat päivittäin. Tosi upea kokemus ja vuosi loukkaantumisista huolimatta, Seppälä sanoo.

Eikä pelillisestikään reissu ollut missään nimessä hukkaan heitettyä aikaa. Seppälä loistava luistelu liigakaukaloissa on hänen omien sanojensa mukaan hioutunut uomiinsa juuri tuon Edmontonissa vietetyn vuoden aikana.

– Siellä toiminta oli erittäin ammattimaista, kun puitteet olivat huippuluokkaa. WHL:ssä monen pelaajan seuraava tähtäin on pelata NHL:ssä ja se näkyi. Joukkueen päivittäinen tekeminen oli todella korkealla tasolla ja ammattimaisuus huokui kaikesta.

– Tuon kauden aikana luisteluni kehittyi aivan uudelle tasolle. Vaikka olin loukkaantumisen takia sivussa peleistä, tuli luisteluvalmentajan kanssa vietettyä paljon kahdestaan aikaa jäällä. Se on sellainen asia, mikä näkyy tänäkin päivänä. Olen aina tehnyt hommia luistelun kehittämiseksi, mutta jotenkin se viimeinen pisara kehityksessä tuli tuon kauden aikana. Siellä kehittyi luistelutekniikka ja sellainen oikeanlainen potku.

Entä minkälainen tunnelma oli Edmonton Oil Kingsin himapeleissä?

– No olihan siinä eroa, kun siirtyi Hakametsän kakkoshallista Rogers Placeen, jossa oli 6-7 tuhatta katsojaa kotipeleissä. Ensimmäinen peli jännittikin aika paljon. Kuten sanoin, se tuntui poikien NHL:ltä, vaikka ei NHL:ssä oltukaan.

Lämpimät muistot jäivät myös tuon kauden aikana joukkuekavereista. Seppälän kanssa Oil Kingissä pelasivat muun muassa tällä hetkellä St. Louis Bluesissa pelaava Jake Neighbours sekä Arizona Coyotesia edustava vuoden 2021 ykköskierroksen varaus Dylan Guenther.

– Joukkueen hioutuminen yhteen oli Suomen juniorikiekkoon verrattuna vielä uudella stepillä. Paljon vietimme aikaa joukkuekavereiden kanssa myös kaukalon ulkopuolella. Alusta asti tuntui, että olimme yhtä perhettä. Sieltä jäi kourallinen sellaisiakin pelikavereita, joiden kanssa olen edelleen yhteydessä.

Paluu Suomeen HIFK:n riveihin

Pelillisesti vaikean kauden jälkeen myös ajat olivat maailmassa kovat, kun korona jylläsi ja Seppälällä oli jälleen päätösten aika. Tie toi lopulta maailmaa nähneen hyökkääjän HIFK:n A-junioreihin vuonna 2020.

– Halusin tulla takaisin lähemmäksi kotia ja korona-aika helpotti sitä päätöstä. HIFK:n tiesin huippuseuraksi ja ajattelin, että täällä voi kovalla työllä päästä Liigaan. Se oli houkutteleva ajatus päästä pelaamaan HIFK:ssa liigakiekkoa.

Kolleihin saapuessaan Seppälällä oli peräti 9-10 kuukauden tauko peleistä, mutta vauhtiin päästyään alkoi aikaisempina vuosina tehty työ näkymään. Korona-aika rokotti pelimääriä, mutta kahden kauden aikana Kolleissa Seppälä tehtaili 49 ottelussa 39 tehopistettä. Samalla Seppälä pelasi viime kaudella kaksi ensimmäistä liigaotteluaan.

–  Kolleissa vietetyt kaksi edellistä kautta olivat hyviä vuosia ja niissäkin henkinen kasvu oli omalla kohdallani isoa. Viime kaudella sairastin koronan ja tammikuun jälkeen en päässyt pelaamaan peliäkään. Sitkeys ja luonne kasvoivat paljon kuitenkin noiden kahden kauden aikana.

Tälläkin kaudella Seppälä on liigaotteluiden lisäksi pelannut kuusi peliä Kolleissa, joka on Nuorten SM-liigan toisella sijalla tällä hetkellä.

– Se on loistava porukka ja paljon lupaavia pelaajia, jotka tähtäävät korkealle. Treenaamisen taso on myös Kolleissa kova, kun kaikki paiskivat hommia. Hyvä paikka nuorelle kehittyä.

HIFK:n liigajoukkueessa on tällä kaudella peräti 15 pelaajalla Kolli-tausta.

– Se näkyy mielestäni meidän kopissamme siinä, että pelaajilla on kova halu pelata nimenomaan HIFK:ssa, kun omista junioreista asti niin moni pelaaja on nuorempana unelmoinut pelipaikasta edustusjoukkueessa. Sieltä on monelle myös kehittynyt varmasti sellainen stadilainen luonne, Seppälä kuvailee.

Nuori hyökkääjä kertoo, että hänet on otettu hyvin kopissa vastaan.

– Pystyn olemaan oma itseni ja puhumaan avoimesti asioista sekä tuomaan omaa persoonaa koppiin. Kyllä kokeneemmatkin pelaajat ainakin joskus tykkäävät meidän nuorempien jutuista, mutta aina ei kannata sanoa sitä, mitä mieleen tulee, hän virnistää.

Ja tämän kauden ketjukaveri Åsten istuu Seppälän vieressä myös kopissa.

– Muuli on kyllä auttanut tällä kaudella kaukalossa ja sen ulkopuolella. Niin pitkä kokemus hänellä on IFK:ssa, että sieltä ei varmaan huonoja vinkkejä tule. Täytyy kyllä sanoa, että kopissa hän on yksi äänekkäimmistä jätkistä ja jos yrittää jotain väliin sanoa, niin siinä jää kakkoseksi, Seppälä nauraa.

Nuoren hyökkääjän uran tavoitteet tästä eteenpäin ovat selvät.

– Tavoite olisi, että pystyisin taistelemaan tuosta pelipaikasta ja ottamaan sen sekä kasvattamaan roolia. Pitkällä tähtäimellä tavoite on kasvaa Euroopan tasolla huippupelaajaksi ja katsoa, kuinka pitkälle rahkeet riittävät. Tavoitteena on, että pystyisin jo tälläkin kaudella tuomaan lisää osaamista esille hyökkäyspäässä, mutta ensin pitää olla luotettava pelaaja ja sen jälkeen voi kasvattaa roolia.

Teksti: Henri Havusela

Näytä kaikki uutiset