Testaamisesta infoa harjoitteluun ja turvaa arkeen
Joonas Rask ja muut joukkueen uudet pelaajat testattiin Pihlajalinnan testilaboratoriossa.
Joukkue aloitti valmistautumisen uuteen kauteen jo toukokuun lopussa. Lähes neljän kuukauden mittainen harjoituskausi käynnistyi perinteisesti erilaisilla fyysistä kuntoa mittaavilla testeillä. Testitilanne ja tuloksen jännittäminen ei lukeudu monenkaan pelaajan suosikkikesäkokemuksiin. Testeistä saatava data on kuitenkin avainasemassa pelaajan turvallisen ammatinharjoittamisen takaamiseksi.
HIFK:n lääkärinä vuodesta 1994 toiminut Petri Helenius on vahvasti mukana testaamassa joukkueen uudet ja vanhat pelaajat.
– Uusi joukkue on harjoitellut jo pitkään uutta kautta kohti. Suurin osa joukkueesta teki heti harjoituskauden alkuun fyysisen suorituskyvyn testit Kisakalliossa, Helenius kertoo.
Uusina joukkueeseen liittyneitä pelaajia Lohjalla ei kuitenkaan nähty.
– Meillä on HIFK:ssa jo useamman vuoden ajan ollut tapana, että kaikki uudet pelaajat testataan erikseen Pihlajalinnan testilaboratoriossa niin sanotulla suoralla fyysisen suorituskyvyn testillä. Tässä hengityskaasuja mittaamalla pystytään paitsi tarkemmin määrittämään fyysisen suorituskyvyn taso, myös arvioimaan hengityselimistön toimintaa esimerkiksi mahdollisen piilevän astman osalta. Testiin yhdistetään myös 12-kanavainen sydänfilmi, jolla pystytään seuraamaan rasituksessa sydämen toimintaa ja saadaan varmistusta myös sydänterveydestä maksimaalisessa suorittamisessa. Tarvittaessa kyseinen testi suoritetaan myös, mikäli pelaajalla on ollut kauden aikana muuten haasteita suorituskyvyn kannalta. Vastaava testi voidaan tarvittaessa tehdä myös kauden aikana mikäli on epäily ylikuormitustilanteesta.
Liikuntafysiologi Jyrki Aho Pihlajalinnasta oli tekemässä loppukevään ensimmäiset pyörätestit Huopalahdessa muun muassa Stadiin palanneelle hyökkääjä Joonas Raskille.
– Kauden alussa koko joukkueelle tehdään perinteinen jääkiekkoilijoiden fillaritesti. Mutta me tehdään se täällä niin sanottuna suorana testinä, missä mukana on hengityskaasujen mittaus. Tämän etuna on se, että saadaan tarkasti mitattua pelaajan maksimaalinen hapenottokyky. Usein epäsuorassa testissä maksimaalinen hapenottokyky tulee vain arvioituna, Aho selventää.
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
Suoran testin hyödyt ovat selkeät:
– Urheilija, jolla on jotain hengitysoireita tai esimerkiksi diagnosoitu astma, hyötyy tästä suorasta testistä. Nähdään hyvin hengitysvasteet, miten hengitys toimii. Muodostuuko hapenottokyvystä jotain esteitä suorituskykyyn, kertoo Aho.
HIFK:n ja Pihlajalinnan lääkäri Petri Heleniuksen johdolla pelaajia on testattu pakollista tarkemmin yli neljän kauden ajan – ensimmäisenä Suomessa.
– Fillaritestiin on helppo liittää 12-kanavainen EKG eli sydämen sähköisen toiminnan seuraaminen. Sen etu tulee nimenomaan siinä, että urheilijalla, kuten kenellä tahansa, saattaa tulla poikkeavia sydämenlyöntejä. Jos ne tulee kovassa kuormituksessa, ne saattavat olla haitallisia. Pihlajalinnassa me päästään seuraamaan sydämen toimintaa lepotilasta maksimisuoritukseen ja selvitetään sitä kautta, että kaikki tekeminen on turvallisella puolella.
Pelaaja hyötyy eniten siitä, että tieto kulkee terveydestä vastaavien kesken mahdollisimman hyvin ja laajasti. Testit, terveydenhuolto ja ottelut tapahtuvat Petri Heleniuksen sekä Pihlajalinnan ammattilaisten valvovien silmien alla.
– Usein jääkiekossa testauspuoli on jossain yksikössä ja terveydenhuoltopuoli toisessa yksikössä. Kun molemmat on tässä ja testaus ja terveydenhuolto eli Petri pystyvät keskustelemaan koko ajan, saadaan paras tulos. Jos Petri näkee jotain kentän laidalta, me pystytään testauspuolelta ottamaan siitä sitten suoraan koppia, korostaa Jyrki Aho kokonaisvaltaisen huolenpidon merkitystä.
Jokaisella Liigajoukkueella on vastuu pelaajiensa turvallisuudesta.
– Pelaajilta katsotaan yleisterveystila terveystarkastuksen kautta läpi, Helenius kertoo.
– Liikkuvuus ja toiminalliset asiat pyritään selvittämään sekä terveystilanne yleisesti. Muuten normaalien terveystarkastusten yhteydessä uusille pelaajille suoritetaan myös sydämen ultraäänitutkimukset sydämen rakenteen kartoittamiseksi. Lisäksi aina ennen kauden alkua tehdään Liigan aivotärähdysprotokollaan kuuluvat niin sanotut baseline-tutkimukset.
Pihlajalinnan kardiologi Kirsi Korpi peräänkuuluttaa hyvää hoitoa.
– UEFA ja FIFA ovat vaatineet jalkapalloilijoilta jo vuosia sydämen ultraäänitutkimusten tekoa. Jääkiekkoilijoilla tällaista vaatimusta Suomessa ei ole. HIFK on halunnut tehdä laaja-alaiset terveystarkastukset pelaajilleen ja kaikille uusille pelaajille on tehty sydämen ultraäänitutkimus heidän saavuttua joukkueeseen. Sydämen ultraäänitutkimuksessa tarkastetaan sydämen rakenne ja toiminta, samalla urheilukardiologi tarkastaa sydänfilmin ja selvittää myös suvussa mahdollisesti ilmenevät perinnölliset sydänsairaudet, Korpi kertoo.
