logologo
HIFKHPK
to 08.08.2024 klo 18:00

PINNALLA: Petteri Lindbohm: ”En halua lokeroitua Pentti peruspuolustajaksi”

Pinnalla-sarja saa vieraakseen tällä viikolla puolustaja Petteri Lindbohmin.

Petteri Lindbohm siirtyi juniori-ikäisenä maalivahdin paikalta puolustajan tontille. Nyt 30-vuotiaana ”Spede” on NHL:ssä pelannut olympiavoittaja ja maailmanmestari, jonka ammattilaispolku kasvattajaseura HIFK:n kanssa kohtasi vihdoin loppukesästä, jolloin HIFK julkaisi kannattajien iloksi Lindbohmin kolmevuotisen sopimuksen. Liigakaukaloissa on alkukauden aikana nähty rennosti hymyilevä huippupuolustaja, joka on ensimetreistä alkaen osoittanut olevansa iso palanen HIFK:n joukkuetta.

Vajaa kymmenen vuotta sitten Liigassa viimeksi pelannut Lindbohm nauttii siitä, että saa jälleen pelata himassa. Ulkomailla reissaamisen jääminen tauolle on perheenisän mukaan tervetullutta vaihtelua.

– Mikäs tässä maanantaina, kun aurinko paistaa ja haen pikkuisen päiväkodista, minkä jälkeen mietitään, mitä perheen kanssa tehdään illalla. Vaikka olen nauttinut kaikista ulkomaan vuosista, niin on se aina oma juttunsa, kun muutetaan uuteen paikkaan ja tyhjässä kämpässä kootaan Ikean kalusteita, jotta saadaan koti perheelle viihtyisäksi. Kivaa vaihtelua, että nyt ensimmäiset kuukaudet eivät mene uuteen paikkaan tottumiseen, vaan saa olla himassa, Lindbohm kertoo hyväntuulisena.

HIFK valmistautuu kolmen ottelun viikkoon. Keskiviikkona joukkue kohtaa HPK:n Hämeenlinnassa, heti torstaina ohjelmassa on viikon ainoa kotiottelu Oulun Kärppiä vastaan ja lauantaina viikko päättyy Kuopissa vierasottelussa KalPaa vastaan.

– Hyvin viikko alkoi joukkueella myös tänään ja hyvä meininki hallilla. Pidettiin palaveri, jossa keskusteltiin, että missä asioissa voimme olla vielä parempia. Paljon on tiukkoja matseja ollut, joista osa on käännetty voitoiksi ja osa on ihan lipsunut käsistä, Lindbohm kertoo.

Viime viikolla HIFK pelasi vahvan vierasottelun Vaasan Sportia vastaan, kun kolme pistettä matkasi Stadiin 4–1-lukemin. Lauantaina täyden kotiyleisön edessä HIFK hallitsi ottelua, mutta ei saanut voittoon tarvittavia maaleja ja Porin Ässät poistui voittolaukausten jälkeen kahden sarjapisteen kanssa kaukalosta.

– Hyvinhän me lauantainakin pelattiin, mutta voittaminen vaatii oikeissa paikoissa tietynlaisen maalin nälän. Kaikki kunnia tietysti vastustajalle ja heidän maalivahdilleen, joka pelasi tosi hyvin. Turhaan annettiin myös ne paikat, joista Ässät teki pari maalia. Kausi on kuitenkin nuori ja koko ajan pyritään joukkue- ja yksilötasolla menemään eteenpäin, Lindbohm linjaa.

Alkukauteen jo neljä maalia iskeneellä Lindbohmilla oli myös itsellään lauantain ottelussa omat paikkansa, joista paras oli aivan ottelun lopussa, mutta huippupaikalta lähtenyt laukaus osui maalivahti Niklas Rubinin maskiin ja maali jäi syntymättä. Katsomoon asti näkyi, kuinka tilanteen jälkeen Lindbohm huusi pilke silmäkulmassa jotain maalivahdin suuntaan.

– Ruotsiksi huusin, että lopeta tuo päällä torjuminen. Se vain naureskeli takaisin ja sanoi, ettei tällä kertaa, Lindbohm paljastaa.

Maalivahdista puolustajaksi ja NHL:ään

Maalivahdin työskentelystä Lindbohm tietääkin paljon. Jääkiekon hän aloitti HIFK:ssa Calle Branderin kiekkokoulussa ja pelasi maalivahtina 11–12-vuotiaaksi asti, minkä jälkeen hän siirtyi vasta puolustajaksi Kiekko-Vantaaseen.

– Silloin syntyi kipinä siirtyä puolustajaksi ja siinä vaiheessa se siirto oli HIFK:ssa hankalaa, niin vauhtia lähdettiin muualta hakemaan ja Kiekko-Vantaasta löytyi paikka joukkueesta. Sieltä sitten alkoi tämä pelaajapolku, Lindbohm muistelee.

Millaista se oli tuon ikäisenä siirtyä maalinsuulta kenttäpelaajaksi ja kuroa muut pelaajat kehityksessä kiinni?

– Eikös suomalainen ole aina parhaimmillaan vähän takamatkalta, kun pääsee jahtaamaan muita? Lindbohm kysyy nauraen ja jatkaa.

– Ei sitä sillain miettinyt, vaan nautti pelaamisesta. Se oli silloin se juttu, jonka halusin tehdä ja koen sen niin, että kun on polte johonkin, niin kyllä se kehittyminenkin sieltä tulee. Asiat on loksahdellut sen jälkeen kohdilleen ja vastoinkäymisistä on otettu oppia. Hyvin on tähän asti mennyt ja toivottavasti on vielä paljon hyviä juttuja edessäkin.

Kehityskaari oli hurja. Vantaalta isokokoinen puolustaja siirtyi Espoon Bluesiin B-juniori-ikäisenä, murtautui nuorisomaajoukkueisiin ja A-junioreissa tie vei Jokereihin. Kesällä 2012 St. Louis Blues varasi Lindbohmin NHL:n varaustilaisuuden kuudennella kierroksella.

Syksyllä 2014 tapahtui isoja asioita. Kahden kauden ajan liigakaukaloissa Jokereiden ja Ässien riveissä pelannut Lindbohm oli edellisenä keväänä solminut kolmivuotisen tulokassopimuksen St. Louis Bluesin kanssa, mutta suunnitelmissa oli pelata vielä seuraava kausi liiganousija Vaasan Sportissa. Lindbohm esiintyi niin vahvasti NHL-seuran harjoitusleirillä, että vastoin aiempia suunnitelmia puolustaja haluttiin pitää NHL-seurassa. Lindbohm pelasi heti ensimmäisellä kaudella Pohjois-Amerikassa 23 NHL-ottelua St. Louis Bluesissa ja pääsi pelaamaan ”ylhäällä” kaikkien kolmen kauden aikana yhteensä 40 ottelua, minkä jälkeen St. Louis Blues solmi vielä yksivuotisen jatkosopimuksenkin suomalaispuolustajan kanssa.

– Siinä oli hyvä kesä alla ja Vaasassa treenattiin kovaa ennen kuin lähdin sinne leirille. Oli hyvä fiilis lähteä ja sain vapautuneesti pelata ilman suuria odotuksia. Omat otteet siellä leirillä varmasti yllättivät sekä itseni että monet muut. Yhtäkkiä tultiinkin sanomaan, että me haluamme pitää sinut täällä ja tulet saamaan pelejä NHL:ssä. Kun tuollaista sanotaan parikymppiselle pelaajalle, niin ei se päätös kauhean vaikea ollut siinä vaiheessa, Lindbohm sanoo.

Nuori puolustaja oli tehnyt tuolloin ison työn, sillä kilpailu NHL-paikoista on kovaa ja samoista pelipaikoista kilpailee iso määrä pelaajia.

– Pelit menivät silloin tosi hyvin ja itseäni auttoi paljon sekin, että samassa seurassa pelasivat silloin Jori Lehterä ja Jani Hakanpää, joten meillä oli tuki toisiltamme silloin ja saimme yhdessä kokea ne jutut. Itselläni oli silloin vain voitettavaa ja annoin mennä. Mutta olihan St. Louis Bluesilla kova puolustus silloin, joten ei se missään nimessä mikään helppo juttu ollut, Lindbohm summaa.

Paluu Eurooppaan ja paluu NHL:ään

Vuodet NHL-organisaatiossa kehittivät nuorta puolustajaa paljon, mutta olivat myös samalla rankat. Sahaaminen farmin ja NHL-unelman välillä laittoivat kropan koville ja viimeisellä neljännellä kaudella loukkaantumiset astuivat jo isommin kuvaan mukaan. Tämän jälkeen katseet kääntyivät takaisin Eurooppaa kohti.

– On se rankkaa, kun ravaat NHL:n ja AHL:n välillä ja olet koko ajan niin lähellä, että pistät aina kaiken likoon ja annat kaikkesi. Loppua kohden kehokin alkoi olemaan kovilla. Viimeinen kausi alkoi aivotärähdyksellä ja sitten meni toinen olkapää. Siinä vaiheessa pystyi vain toteamaan, että eiköhän tämä kausi ollut tässä. Pirun hienoa aikaa se oli joka tapauksessa ja pääsin pelaamaan NHL:ssä. Nautin siitä ajasta, minkä sain siellä olla.

Seuraavat kolme kautta Lindbohm kiekkoili Sveitsissä. Eurooppaan palattuaan heti ensimmäisen kauden päätteeksi hänet valittiin Leijonien MM-joukkueeseen, joka juhli maailmanmestaruutta keväällä 2019.

Kaksi ensimmäistä Sveitsin kauttaan Lindbohm edusti Lausannea, jota valmensi tuolloin HIFK:n nykyinen päävalmentaja Ville Peltonen. Mikä merkitys Peltosella on sille, että Lindbohm päätti siirtyä nyt HIFK:hon?

– On sillä iso merkitys. Neljän Pohjois-Amerikan vuoden jälkeen pääsin Lausanneen Villen, Tommi Niemelän ja Tommi Hämäläisen valmennukseen, niin sillä oli tosi iso merkitys omalle uralle, joten tiesin nyt, että se sama mentaliteetti ja arjen vaatimustaso on täällä HIFK:ssa. Sitäkin kautta oli tosi helppo päätös tulla tänne pelaamaan. Villellä on tosi tiukka vaatimustaso joka päivä ei pelkästään pelaajia vaan myös itseään kohtaan. Yleensä Ville on se, joka tulee ensimmäisenä hallille ja lähtee viimeisenä. Hänellä on oman pelaajauransa kautta pelisilmää, että miten yksilöitä kehitetään ja joukkuetta ohjataan oikeaan suuntaan, Lindbohm kokee.

Ja vaikka Lindbohm ehtikin tehdä väkevän paluun Euroopan kaukaloihin vuosien ajaksi, tuskin hän itsekään osasi odottaa, ettei hänen NHL-tarinaansa ollut vielä kokonaan kirjoitettu. Kauden 2021–22 Lindbohm pelasi Jokereissa KHL:ää, minkä lisäksi hän pelasi itsensä Suomen olympiajoukkueeseen, joka juhli historiallista olympiakultaa alkuvuodesta 2022. Jokereiden KHL-taival päättyi kesken kauden, mutta Lindbohmin kausi ei suinkaan päättynyt olympiajuhliin. Florida Panthersista tarjottiin loppukauden sopimusta ja suomalaispuolustaja pelasikin yhtäkkiä jälleen NHL-kiekkoa.

– Se oli aikamoista vuoristorataa. Ensin voitettiin olympiakultaa ja sitten yhtäkkiä laitettiin Jokereissa kausi pakettiin, minkä jälkeenkin tulee ilmi, että olisi mahdollisuus lähteä Pohjois-Amerikkaan. Florida tarvitsi ekstra äijää, joka voi pelata tiukan paikan tullen. Lähdin koittamaan ja startti oli taas todella hyvä. Perheeni tuli sinne myös mukaan ja oli kiva päästä nauttimaan siitä mahdollisuudesta yhdessä. Skidi pääsi näkemään, kun iskä pelaa NHL:ssä, niin siitä jäi hyvät muistot, keväällä 2022 yhdeksän NHL-ottelua Floridan paidassa pelannut Lindbohm kertoo.

Himaan HIFK:hon

Floridan lämmöstä viime kaudeksi Lindbohm perheineen siirtyi Ruotsiin, kun puolustaja tarttui maineikkaan Frölundan sopimustarjoukseen. Kova oli vaatimustaso myös yhdessä Euroopan kovimmassa seurajoukkueessa, joka tunnetaan kovasta harjoittelukulttuurista.

– Jos multa olisi kysytty, niin siellä olisi voinut pari vapaapäivää laittaa joihinkin kohtiin kalenteria, Lindbohm nauraa.

– Upeata oli päästä tuollaiseen seuraan. Meillä oli keväällä mahdollisuus päästä pitkälle, mutta välierissä tunaroitiin finaalipaikka Växjötä vastaan. Frölundassa oli paljon huippupelaajia ja hieno organisaatio kaikin puolin. Euroopan huippuseuroja ja Ruotsissa nautin ihan vain pelaamisesta, hän täsmentää.

Täksi kaudeksi Lindbohmin ulkomaan kierros sai jäädä tauolle, kun hän solmi kolmevuotisen sopimuksen HIFK:n kanssa. Alku kaukalossa on ollut vahva ja puolustaja on nauttinut ajastaan kasvattajaseurassa paljon.

– Monena vuotena tästä siirrosta on puhuttu ja nyt kesän aikana se tuli koko ajan enemmän ja enemmän selväksi, että laukkuja ei enää pakata. Oli ajatus, että olisi kiva jäädä tähän ja HIFK:sta oltiinkin sitten yhteydessä ja noin viikossa saatiin asiat sovittua, Lindbohm sanoo.

Ensimmäisten pelien jälkeen Lindbohmin mielestä HIFK on menossa oikeaan suuntaan. Lisäksi puolustaja nauttii pelaamisesta HIFK-kannattajien ja omien tuttujen edessä.

– Palo joukkueessa on kova ja meidän tekemisen taso on menossa ylöspäin, mikä on hyvä merkki. Olen nauttinut pelaamisesta heti alusta saakka. Kivaa latausta saan jo siitä, kun katsomossa istuu joka pelissä paljon tuttuja. Joka pelissä haluan olla valmiina ja pelata hyvin. Pitkän tauon jälkeen olen nauttinut paljon siitä, että pääsee hallilta himaan ja saa herätä omasta sängystä. Hyvät fiilikset kaiken suhteen on tällä hetkellä.

Lindbohm on pelannut alkukauden isossa roolissa HIFK:n puolustuksessa ja auttanut joukkuetta molemmissa päissä kaukaloa. Mukaan on mahtunut myös neljän ottelun maaliputki.

– Totta kai se tuntuu hyvältä onnistua noin ja pyrinkin olemaan mahdollisimman monipuolinen puolustaja. Omia maaleja isompi asia on tietysti se, että joukkue menestyy ja se edellä mennään. Kyllä tykkään olla mukana myös ratkaisemassa pelejä, kun se paikka tulee. Maali ei ole kaukalossa siirtynyt mihinkään näiden vuosien aikana, niin ainakin tiedän missä kohtaa se on ja tykkään ampua, Lindbohm pohtii ja jatkaa.

– Kyllä olen pitkään vahvasti kokenut, että haluan jatkuvasti monipuolistua pelaajana, enkä halua lokeroitua miksikään Pentti peruspuolustajaksi, vaan että näkisin peliä hyvin ja pystyisin liikkumaan kiekon kanssa sekä tekemään myös maaleja. Sen kanssa on tehty useana vuotena töitä ja tehdään edelleen. Se tuntuu aina hyvältä, kun tehty työ myös näkyy kaukalossa.

HIFK lähtee taistelemaan tällä viikolla kolmesta voitosta, kun jaossa on taas jännittävän viikon aikana yhdeksän sarjapistettä HPK:ta, Kärppiä ja KalPaa vastaan.

– Mielestäni meille joukkueena on tuonut hyvää kokemusta se, että on ollut tiukkoja pelejä. Ne kehittävät ja niissä mitataan joukkueen hermokontrollia. Pyritään jatkossakin siihen, että HIFK:ta on vaikea voittaa, mutta koitetaan viedä meidän peli myös sille tasolle, etteivät pelit olisi aina noin tiukkoja ja pystyisimme selvemmällä erolla ottamaan kolmen pisteen voittoja.

Ja kuten aikaisemmin mainittu, HIFK:n viikon ainoa kotimatsi tällä viikolla on torstaina Oulun Kärppiä vastaan. Tuon matsin yhteydessä vietetään myös syksyn kovinta festaritapahtumaa, kun Oktoberfest rantautuu Nordikselle.

 

Teksti: Henri Havusela

Näytä kaikki uutiset